Sijoitusstrategiat

Sijoittaja, onko sijoitusstrategiasi viime vuosituhannelta?

Hyvä sijoitusstrategia ottaa huomioon myös yrityksen strategian ja yrityksen sopeutumiskyvyn muuttuvaan toimintaympäristöön.

Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen puhuu siitä miten on tultu digitaalisen darwinismin aikakaudelle. Tällöin yritysten kilpailuedut eivät perustu siihen kenellä on isoin markkinaosuus, kenellä on eniten resursseja tai eniten tuotekehitysbudjettia.

Rautasen mukaan kilpailuetu tulee perustumaan siihen ketkä pystyvät sopeutumaan parhaiten koko ajan kiihtyvään muutosnopeuteen. Digitalisaation vaikutuksesta sijoittamiseen puhutaan Rautasen mukaan liian vähän. Lisätään siis keskustelua aiheesta.

Kaikkea ei näy numeroissa

Kaikissa sijoitustyyleissä on omat haasteensa. Arvosijoittaja pyrkii ostamaan edullisesti arvostettuja yrityksiä joko absoluuttisesti tai yrityksen laatuun suhteutettuna. Yksi arvostuksen mittari on taseeseen suhteutettu P/B-mittari. Mittari toimii todella hyvin, kun puhutaan tehtaista ja tuotantokapasiteeteista.

Arvosijoittamisen haasteena on sitten se, että tehtaiden ja tuotantokapasiteetin merkitys laskee. Syitä on useita. Yksi syy on digitaalisten tuotteiden ja aineettomien hyödykkeiden merkittävä kasvu.

Vuonna 1975 aineettomat hyödykkeet muodostivat 17 prosenttia S&P500-indeksin markkina-arvosta ja aineelliset 83 prosenttia. Vuonna 2015 aineettomien hyödykkeiden osuus oli jo 84 prosenttia.

Muutos on kokoluokaltaan merkittävä: 84 prosenttia on paljon enemmän kuin 17 prosenttia.

Lisäksi useat yritykset tekevät merkittäviä panostuksia nettinäkyvyyteen, yritysblogiin ja seuraajiin sosiaalisessa mediassa. Sata miljoonaa seuraajaa voi yrityksen liiketoiminnan kannalta olla hyvinkin keskeisessä asemassa, mutta lukemaa ei näy taseessa koska seuraajilla ei voi suoraan käydä kauppaa.

Koska elämme aikakaudella, jossa kilpailuetu syntyy yrityksen sopeutumiskyvystä nopeaan toimintaympäristöön, kannattaa osakesijoittajan oppia tunnistamaan yrityksen ketteryyteen vaikuttavia tekijöitä.

Yrityksen kaksi tapaa sopeutua digitaaliseen darwinismiin

Ketterät liikkeet syntyvät kahta kautta.

1) Yrityksen sisäiset prosessit

Ensimmäinen ja yleisemmin keskusteltu on yrityksen sisäiset ominaisuudet. Pienet yritykset ovat yleensä isoja yrityksiä ketterämpiä. Mekaaninen ja hierarkkinen organisaatiorakenne sopeutuu yleensä luovaa organisaatiorakennetta hitaammin muutoksiin.

Ihminen toimii hyvin pienellä määrällä dataa, mutta tietokoneet toimivat paremmin suurella datamäärällä. Tietokoneavusteisesti päästään siis tilanteeseen, jossa myös erittäin isoista yrityksistä tulee ketteriä. Amazon, Google, Facebook ja Alibaba ovat jatkuvasti kehityksen kärjessä siitä huolimatta, että ne ovat massiivisen kokoisia.

APEX-rakenteen mahdollistama tietokoneavusteinen integraatio mahdollistaa sen, että isosta koosta ei tulekaan enää hidaste, vaan nopeamman kehitystyön mahdollistava asia.

2) Yrityksen väliset rajapinnat

Digitalisaation myötä netistä löytyy valmiita, edullisia ja toimivia ratkaisuja, jotka voidaan liittää osaksi yrityksen omaa tuotetta. Ei ole taloudellisesti järkevää kehittää kaikkea itse.

Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta nykyään ollaan päästy tilanteeseen, jossa yrityksen kaikki toiminnot voidaan ulkoistaa ja vieläpä järkevään hintaan. Lisääntyneen verkostoitumisen ja yritysten välisen yhteistyön seurauksena tuloksen määrittää entistä enemmän yritysten välinen yhteistyö ja entistä vähemmän yrityksen sisäinen prosessi.

Oletetaan, että vertaat kahta pääosin samanlaista yritystä keskenään. Toinen panostaa puhtaasti omiin prosesseihin. Toisen tavoitteena on saumaton asiakaskokemus ja ekosysteemiajattelu.

Jälkimmäinen pärjää todennäköisesti paremmin. Ensinnäkin panostaminen saumattomaan asiakaskokemukseen muutkin yritykset huomioiden, johtaa todennäköisesti pienempään määrään ongelmia. Toisekseen ekosysteemiajattelu johtaa siihen, että yrityksesi saa voimaa myös toisista yrityksistä.

Näin päivität sijoitusstrategiasi

Loppuun käytännön vinkki miten voit ottaa yrityksen strategian huomioon. Osakepoimijan ongelma on, että listattujen yritysten strategiat kuulostavat usein hyvältä. Yksittäisen listatun yrityksen strategiaa lukiessa voi olla vaikea löytää heikkoja kohtia. Strategian laatija on kuitenkin lähtökohtaisesti osakepoimijaa paremmin perillä markkinasta, tuotteista, trendeistä ja siitä mikä on koettu toimivaksi.

Toisekseen kokenut ammattilainen saa strategian jos toisenkin kuulostamaan hyvältä ja uskottavalta. Kaikki mitä strategiassa on, kuulostaa usein hyvältä. Tällöin olennainen kysymys on mitä strategiassa ei ole.

Se mitä siis voit etsiä onko strategiassa otettu huomioon digitalisen darwinismin tuoma haaste. Miksi juuri tällä yrityksellä on muita paremmat edellytykset sopeutua nopeaan muutokseen? Miten yritys työstää muutoksesta syntyviä siilojen välisiä haasteita?

Puhuuko yritys pelkästään itsestään ja muista lähinnä ongelman aiheuttajina? Vai onko nähtävissä selkeitä askeleita ja konkreettisia toimia, joilla päästään ekosysteemissä keskeiseen asemaan?

Konkreettisena esimerkkinä voit esimerkiksi tarkastella onko yrityksellä globaali API-strategia? Suurella osalla ei ole, siksi se on yrityksiä erottava tekijä.

Lue lisää siitä mikä on API-talous

Artikkeli on julkaistu SalkunRakentajassa aiemmin elokuussa 2018.

Kommentoi
Ylös
>