Vaalitulos osoitti että hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeat.
Eilen selvinneen eduskuntavaalien vaalituloksen johtopäätös on selvä: Suomessa on nyt neljä isoa puoluetta, joista kolmen suurimman, eli SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen, ääni- ja paikkaero jäi olemattomaksi.
Jo eilen yleisin huolenaihe vaalituloksesta oli, miten maahan saadaan toimintakykyinen enemmistöhallitus. Hallituksen kokoamisen työsarkaa ei helpota, että SDP:n Antti Rinne on aiemmin ilmoittanut, ettei hän aio huolia perussuomalaisia hallituskumppaniksi.
Kokoomukselle vaalitulos oli jonkin asteinen torjuntavoitto, joten yksi mahdollinen hallituskoalitio saattaisi olla sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen sinipunahallitus. Näitä puolueita täydennettäisiin sitten mahdollisesti vihreillä ja vasemmistoliitolla, jotka molemmat olivat selkeitä vaalivoittajia. Mahdollisesti myös pienpuolueet ja hallituskumppaneina joustavat RKP ja kristillisdemokraatit voisivat olla koalitiossa mukana.
Ongelma sinipunassa on se, että SDP ja kokoomus ovat erkaantuneet ideologisesti toisistaan. Siksi ei ole varmuutta, kuinka motivoituneita demarit ja kokoomus ovat yhteistyöhön.
Toinen vaihtoehto voisi olla perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan porvarihallitus. Tällöin pitäisi kokoomuksen Petteri Orpon pyörtää puheensa siitä, ettei se mene hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Muitakin hallituskoalitioita on julkisuudessa ehditty jo arvuutella.
Uuden hallituksen löytämisellä on kiire. Paineita tulevalle hallitustunnustelijalle tulee markkinoilta.
Suomella on valtavat haasteet edessään. Siksi maahan tarvitaan toimintakykyinen, uudistusmyönteinen ja toimintaympäristöön vakautta luova hallitus mahdollisimman pian, varoittelee Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Rommakkaniemi.
”Yritykset hermoilevat tulevaisuudesta ja se syö koko ajan työllisyyden kannalta äärimmäisen kallisarvoisia investointeja”, varoittaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Romakkaniemi toteaa samalla, että epävarmuus tulevasta toimintaympäristöstä on myrkkyä yritysten toiminnalle.
Keskuskauppakamari vaatii uuden hallituksen sitoutumista keskeisiin kilpailukykytekijöihin: Yritysten kustannuksia ei saa lisätä, osaavan työvoiman tarve on turvattava rohkeilla uudistuksilla ja työllisyyttä parantavia, vaikeitakin, uudistuksia on pystyttävä jatkamaan. Lisäksi liikenneväylien kuntoa on parannettava liikenteen rahoitusta uudistamalla.
”Jos näitä asioita ei toteuteta, niin hyvä talouskasvu ja työllisyyskehitys uhkaavat heikentyä jo tänä vuonna”, Romakkaniemi huolehtii.
Romakkaniemi muistuttaa myös heinäkuussa alkavasta EU:n puheenjohtajakaudesta, jossa tulevan pääministerin pitäisi pystyä ottaa iso rooli Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittävien kysymysten ratkaisijana.
”Brexit-ratkaisu, EU:n seitsemän seuraavan vuoden budjetti sekä uuden komission muodostaminen ja sen ohjelma; tuskin koskaan on puheenjohtajamaalla ollut näin suuri ratkaisijan ja vaikuttajan rooli”, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemen mukaan Antti Rinteellä on suuri henkilökohtainen vastuu siitä, että SDP niukasti eduskuntavaalien ykköspaikalle punnertaneena pystyy luotsaamaan hallitusneuvottelut nopeasti ja tehokkaasti maaliin.
”Hallituksen muodostajan roolissa pitää olla enemmän ratkaisujen löytäjä kuin vaatija”, Romakkaniemi arvioi. ”Tunnen Antti Rinteen hyvin ja minulla on täysi luottamus, että hän pystyy neuvottelijan kokemuksellaan löytämään ne kompromissit, joilla hallitussopimus syntyy.”
