Lähes seitsemän suomalaista yritysjohtajaa kymmenestä (69 %) nostaa Euroopan laajuisen taantuman suurimmaksi ajallaan maksamisen uhkaksi seuraavien 12 kuukauden aikana. Koronapandemia nosti samoin vastanneiden lukumäärää 87 prosenttiin, kun se oli 42 prosenttia ennen kriisiä.
Suomi sijoittui tuloksellaan top viiden kärkeen Euroopassa eurooppalaisen keskiarvon ollessa 57 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan koronakriisin puhkeamisen jälkeen 54 prosenttia suomalaisista yrityksistä uskoo, että taantumalla on vakavia vaikutuksia heidän liiketoimintaansa, kun ennen kriisiä näin vastanneiden osuus oli 32 prosenttia.
Kun kysyttiin, mihin toimenpiteisiin yritys suunnittelee ryhtyvänsä varautuessaan taantumaan, yli kolmasosa eli 35 prosenttia vastaajista sanoi vähentävänsä kustannuksia. Lisälainanottoon suhtauduttiin myös pidättyväisesti, ja neljännes sanoi tehostavansa saatavien turvaamista.
Ajallaan ja täysimääräisesti maksaminen on erittäin merkityksellinen seikka yritysten kassavirran hallinnan näkökulmasta, sillä se vaikuttaa suoraan yritysten maksukykyyn ja valmiuteen selviytyä taloudellisista velvoitteista ajallaan niin asiakkaille, työntekijöille, verottajalle ja muille yhteistyökumppaneille, mikä puolestaan lisää taloudellista hyvinvointia yhteiskunnassa.
Maksuviiveet ovat Euroopan laajuinen ongelma, joka tulisi ratkoa nopeasti. Koronapandemia tuo haasteen ratkomiseen lisäpaineita.
”Kaupankäynti perustuu enenevissä määrin luottokauppaan, kun yritykset ja yksityishenkilöt ostavat tuotteita ja palveluita osamaksuilla ja luotolla. Maksuehtojen noudattaminen luo pelisäännöt luottokaupalle, niistä poikkeaminen on aina häiriö yritysten kassavirtaan”, toteaa Juha Iskala, Intrum Oy:n myyntijohtaja.
Siinä mielessä on Iskalan mukaan täysin ymmärrettävää, että yritysjohtajat listaavat Euroopan laajuisen taantuman ykköshuolenaiheekseen, sillä se vaikuttaa sekä kuluttajien että yritysten maksukykyyn.
”Kustannusten leikkaamisen ohella on merkille pantavaa, että joka viides yrityspäättäjä sanoi lisäävänsä myyntiä varautuessaan laskusuhdanteeseen”, toteaa Iskala.
Tutkimuksen mukaan seuraavaksi merkittävin ajallaan maksamista uhkaava haaste oli ”asiakkaiden liiallinen turvautuminen vakuudettomiin luottoihin”. 33 prosentin äänimäärä nosti tämän vaihtoehdon top 2:ksi. Kolmanneksi sijoittui vaihtoehto ”velallisen taloudelliset vaikeudet”.
”Vakuudettomien luottojen merkitys on kasvanut taloudessa erittäin suureksi, niitä käyttävät sekä yritykset että yksityishenkilöt. Koronapandemia on kaventanut yritysten ja kuluttajien käytössä olevia taloudellisia puskureita. Eniten maksuvaikeuksissa ovat luonnollisesti he, joilla on jo entuudestaan paljon velkaa. Tällöin joustoa etsitään erääntyneitä maksuja lykkäämällä. Luotonmyöntäjien tulee huomioida asiakkaiden muuttunut tilanne luottopolitiikassaan. Intrumilla on erittäin hyviä reaaliaikaisen maksutiedon hyödyntämiseen liittyviä työkaluja”, Iskala toteaa.
Maailmanpankki julkaisi puolivuosittain ilmestyvän globaalia taloutta käsittelevän raporttinsa maanantaina 8. kesäkuuta. Sen mukaan kuluvan vuoden kasvulukemat jäävät poikkeuksellisen heikoiksi koronakriisin vuoksi. Maailmanpankin ennustama 5,2 prosentin bruttokansantuotteen supistuminen tarkoittaisi toteutuessaan huonointa lukemaa toisen maailmansodan jälkeen.
Länsimaiden talouskasvun maailmanpankki odottaa hidastuvan kaiken kaikkiaan 7 prosenttia ja euroalueen 9,1 prosenttia vuonna 2020. Kehittyvien maiden osalta arvio on hieman parempi, mutta silti heikoin sitten vuoden 1960. Kehittyvien maiden bruttokansantuotteen osalta arvio on -2,5 prosenttia tänä vuonna.
