Hallitus unohtaa työllisyystoimien vaikuttavuuslaskelmista negatiiviset vaikutukset kokonaan.
Sanna Marinin hallitus julkisti keskiviikkona ensi vuotta koskevan budjettiesityksensä. Elvyttävä talousarvioesitys vuodelle 2021 rakentaa tietä ulos koronakriisistä, hallitus lupailee.
Koronakriisin vuoksi suurin mielenkiinto kohdistuu hallituksen työllisyystoimiin.
Hallitus kertoo kokoavansa budjettiriihessä kattavan työllisyyskokonaisuuden, jossa on mukana ”systeeminen muutos” kohti pohjoismaista työllisyyspalvelumallia, nuorten työllisyyttä ja koko väestön koulutustasoa parantavia toimia sekä kokonaisuus yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen ja työmarkkina-aseman parantamiseksi. Hallitus antaa työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen tasapainoinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista.
Esitystä työmarkkinaosapuolilta edellytetään marraskuun 2020 loppuun mennessä. Mikäli toimeksianto ei johda asetettuihin tavoitteisiin, hallitus linjaa tarvittavat toimet yksityiskohtineen joulukuussa 2020.
Hallitus tekee hallituskauden aikana myös taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa kunnianhimoiset 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Vuoden 2020 budjettiriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien kanssa. Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista päätetään puoliväliriihessä.
Hallitus on myös sitoutunut lainsäädännöllisin keinoin edistämään palkka-avoimuutta. Toimivien työmarkkinoiden takaamiseksi hallitus tulee toteuttamaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön estämisen työryhmän 14 toimenpide-ehdotusta.
Jättääkö hallitus työllisyyslaskelmista tarkoituksellisesti pois negatiivisia vaikutuksia?
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki ihmettelee hallituksen tapaa raportoida päätösperäisiä työllisyystoimia. Laskennassa on Kotamäen mukaan otettu huomioon vain positiiviset työllisyysvaikutukset, joka on harhaanjohtavaa. Alkuperäisestä yli 30 000 työllisen tavoitteesta ollaan todellisuudessa kaukana.
”Kuvittele, että yritys tai veronmaksaja ilmoittaisi veroilmoituksessa vain itselleen suotuisia tietoja. Eihän asiat sillä tavalla mene – ja hyvästä syystä”, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan hallituksen alkuperäisestä yli 30 000 työllisen tavoitteesta ollaan todellisuudessa kaukana.
”Keskeisimmät työllisyystoimet hallituksen mukaan ovat toinen versio aktiivimallista ja varhaiskasvatusmaksujen alennus. Näiden kahden toimenpiteen yhteenlaskettu työllisyysvaikutus olisi noin 10 000–15 000 työllistä”, Kotamäki summaa.
Kotamäen mukaan on ongelmallista, että merkittäviä, jo linjattuja toimia jätetään huomiotta.
”Hallitus ei voi ottaa kunniaa eläkeputken lisäpäivien leikkauksesta. Toimenpiteen raamit on sovittu vuosia sitten ehdollisena eläkeuudistuksen yhteydessä. Hallituksella ei tässä uudistuksessa ole ollut muuta aktiivista roolia kuin toimia leimasimena”, Kotamäki sanoo.
Kritiikkiä hallituksen viestintälinjalle
Kotamäki ihmettelee myös, mihin hallitus on unohtanut aiemmat perhevapaauudistuksen tai vähimmäisetuuksien korotusten vaikutukset. Samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti, kun mitä hallitus on nyt julkistetuissa laskelmissa käyttänyt, näiden negatiivinen työllisyysvaikutus olisi arviolta 8 000 työllistä.
”Hallitus esitteli oman työvoimapalveluiden mallinsa, joka on hyvin lähelle samanlainen, kuin edellisellä kaudella aktiivimalli kakkoseksi nimetty malli. Uudistuksen työllisyysvaikutus arvioidaan olevan noin 9 000 työllistä. Sen sijaan jo poistetulle aktiivimallille hallitus ei ilmeisesti laske negatiivista työllisyysvaikutusta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että virkamiehet valtiovarainministeriössä laskivat 5 000-12 000 työllisyysvaikutuksen Sipilän hallituksen aktiivimallille”, Kotamäki toteaa.
Kotamäen mukaan myös alkuperäinen motivaatio työllisyystoimille on hallitukselta unohtunut matkan varrella.
”Hallitus linjasi työllisyystavoitteesta siksi, että julkinen talous saataisiin tasapainotettua. Työllisyystoimia kun katsoo, niin niiden julkista tasapainoa vahvistava vaikutus on vähintäänkin epäselvä. Eikä epäselvyyttä paranna se, ettei vaikutuslaskelmia julkiseen talouteen ole edes julkaistu. Jos julkisia menoja pumpataan ylös samalla yhdessä työllisyystoimien kanssa, ei voi mielekkäällä tavalla puhua työllisyystavoitteen täyttämisestä. ”
Kotamäen mielestä hallituksen viestintä on harhaanjohtavaa.
”On käsittämätöntä, että raportoidaan vain suotuisat vaikutukset ja muut toimet lakaistaan maton alle. On positiivista, että Valtiovarainministeriö julkaisi riihessä sovittujen toimenpiteiden laskelmia”, ekonomisti toteaa.
Kotamäen mukaan tällaista ”luovaa kirjanpitoa” hallituksen viestinnässä on vaikea ymmärtää. Vaikeita päätöksiä ei pääse pakoon sillä, että jätetään toimenpiteitä laskematta hallituksen tavoitteisiinsa.
