Kumppaniblogit

Valmet kahmaisi kultakimpaleen – myös oma bisnes menestyy

Valmet toimitti laajasti teknologiaa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle, joka käynnistettiin elokuussa 2017. Kuva: Valmet mediapankki

Kuukauden osake: Valmet

Valmet hankki 29,5 prosentin osuuden aiemmin samaan konserniin kuuluneesta venttiiliyhtiö Neleksestä – ja pani taseensa töihin.

Valtion Metallitehtaat perustettiin 1946. Tuolloin joukko Suomen valtion omistamia metallitehtaita yhdistyi yhdeksi yhtiöksi. Valtion Metallitehtaiden nimi lyheni Valmetiksi 1951.

Tuoterepertuaariin ovat kuuluneet vuosien saatossa niin laivat, lentokoneet, aseet, veturit, traktorit, laivamoottorit, hissit kuin paperikoneet, joita viime mainittuja yhtiö valmistaa yhä. (lähde: yhtiön kotisivut)

Joidenkin Valmetin osien historia jatkuu vielä kauemmas. Yhtiö osti muun muassa paperikoneisiin teknisiä tekstiilejä toimittavan Tamfeltin vuonna 2009. Tamfelt, entiseltä nimeltään Tampereen Verkatehdas, oli myös pörssiyhtiö ja perustettu 1797.

Tätä ennen 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa Valmet oli ostanut Wärtsilältä Järvenpäässä sijaitsevan paperin jälkikäsittelylaitteita valmistavan yksikön, ruotsalaisen Karlstads Mekaniska Wekstadin (KMW) sekä kartonkikoneita valmistavan Tampella Papertechin.

Valmet listautui pörssiin 1988. Edelleen valtio myi suursijoittajille ja yleisölle Valmetin osakkeita 1996. Myyntiesitteen hienot paperikoneen kuvat ja bonusosakkeet vuoden omistamisesta houkuttivat, mutta tarina ei lähtenyt lentoon vielä tuolloin.

Venttiilien erikoinen kohtalo

Myöhemmin, vuonna 1999, nimi muuttui Metsoksi, kun Valmet ja Rauma sulautuivat. Rauma oli UPM:stä, entisestä Rauma-Repolasta, irtautunut metalliteollisuuden rönsy, tuotearsenaalinaan kuituteknologia, kivenmurskaus ja virtauksensäätöratkaisut.

Kyllä, luit oikein. Virtauksensäätöratkaisut eli venttiiliteknologia, nykyinen Neles, on aikanaan kuulunut samaan isoon Metso-konserniin kuin mihin Valmet olennaisena osana kuului.

Laajasti teollisuutta palveleva virtauksensäätö automaatioineen on teollisuuden kasvubisnes.

Miksi Metso sitten listasi Neleksen pörssiin kesällä 2020 eikä myynyt esimerkiksi suoraan teolliselle toimijalle?

Todennäköisesti Neles ei enää kuulunut Metson ydinliiketoimintaan. Toisaalta Metson tehtävä oli saada Neleksestä paras mahdollinen hinta tai arvonlisä osakkeenomistajilleen. Listaamalla yhtiö pörssiin oli mahdollista saada yhtiölle markkinahinta – ja toisaalta omistajat saivat sitten itse valita, pitääkö uuden yhtiön osake salkussaan vaiko luopua siitä.

Solidium, Valmet ja Alfa Laval olivat liikkeissään nopeita; tarjolle oli tullut niin kiintoisa kultakimpale – kiintoisa juuri liiketoimintansa vuoksi. En palaa enää taiston yksityiskohtiin muuten kuin siteeraamalla Kauppalehden toimittajaa Alex af Heurlinia 26.10.2020:

Osasyy riitelyyn saattaa johtua siitä, että Alfa Laval ja Valmet suunnittelevat Neleksen venttiileille varsin erilaisia kasvu-uria. Valmet korostaa Neleksen venttiilien merkitystä sen omissa paperi- ja bioteknologian ratkaisuissa, kun taas Alfa Laval kaavailee Nelekselle roolia osana Alfan maakaasun ja uusien energiamuotojen teknologiapalettia.

Liiketoimintakauppa sydäntalvella 2015

Kokenut toimittaja Ilkka Sinervä taustoitti SalkunRakentajan jutussa 22.10. tilannetta:

Yhtenä suuren liikkeenä voi pitää operaatiota, jossa Valmet osti Metsolta Automation-liiketoiminnan. Automation juoksutti Metson aikana uutta teknologiaa ja digiä eteenpäin konsernitasolla aina silloista Flow Controlia eli nykyistä Nelestä myöten.

Alansa globaalistikin johtavan yhtiön eli Automationin antia voi siirtyä Neleksen oston myötä Alfa Lavalille.

Sinervä viittaa liiketoimintakauppaan tammikuussa 2015, jolloin Valmet osti Metson Prosessiautomaatiojärjestelmät. Kauppa toteutettiin 1.4.2015 ja Automaatiosta tuli Valmetin neljäs liiketoimintalinja.

Tätä aiemmin Valmet ja Metso olivat jakautuneet omiksi pörssiyhtiöikseen syksyllä 2013.

Metsonkin aikana nykyinen Valmet vahvisti harteitaan ostamalla vuonna 2000 Beloit Corporationin pehmopaperin- ja paperinvalmistusteknologian sekä sen Yhdysvaltojen ja Ranskan palvelutoiminnot ja edelleen vuonna 2006 norjalaisen Aker Kvaerner ASA:n Pulping- ja Power -liiketoiminnot.

Tuorein yrityskauppa on kuluneelta syksyltä. Valmet osti puolalaisen PMP Groupin. Liikevaihdoltaan 70 miljoonan euron PMP Group toimittaa prosessiteknologiaa ja palveluita pehmopaperi-, kartonki- ja paperikoneille maailmanlaajuisesti keskittyen pieniin ja keskikokoisiin pehmopaperikoneisiin sekä kartonki- ja paperikoneuusintoihin.

Kauppa saatiin päätökseen lokakuussa ja 650 työntekijää liittyi yli 13 000 valmetlaisen joukkoon.

Kaiken kaikkiaan Valmet on vuosien saatossa investoinut todella monipuolisesti paperi-, kartonki- ja sellukoneteknologiaan.

Paperi ja Kiina vetävät

Valmet julkaisi osavuosikatsauksen tammi-syyskuulta 27.10.2020.

Lyhyen ajan markkinanäkymät ovat yhtiön mukaan hyvät sellu- sekä kartonki- ja paperikonemarkkinoilla. Juuri painopaperi on toisaalta se, jonka loppuasiakaskysyntä länsimaissa on laskussa.

Korona jättää ympäristön kannalta positiivisen jälkensä digitalisaatiokehitykseen myös pandemian aikanaan laannuttua. Toki Valmetin innovaatiot ja laitteet tukevat kiertotaloutta, koska koneilla jalostetaan uusiutuvaa puuraaka-ainetta.

Markkinanäkymät automaatiossa ovat ”hyvät/tyydyttävät”, energia- ja pehmopaperimarkkinoilla ”tyydyttävät” ja palvelumarkkinoilla ”tyydyttävät/heikot”.

Palvelut (varaosat, kunnossapito, seisokkien hallinta, prosessien tuki ja optimointi) tekevät liikevaihdosta lähes 40 %. Kuvaleike: Valmetin ovk 27.10.

Saadut tilaukset kolmoskvartaalilla noudattelevat juuri edellä mainittuja näkymiä liiketoiminnoittain. Paperi-liiketoimintalinja sekä Kiina alueena ovat vetäneet syksyllä. Yhteensä tilauskanta syyskuussa oli 3,3 miljardia euroa.

Vuosi sitten kolmoskvartaalin tilaukset olivat 1,1 miljardia ja tilauskanta 3,4 miljardia euroa. Toki korona on piirtänyt oman jälkensä myös Valmetin lukuihin.

Tammi-syyskuussa konsernin liikevaihto kasvoi 5 prosenttia 2,6 miljardiin euroon ja vertailukelpoinen EBITA-liiketulos 197 miljoonasta 218 miljoonaan euroon, vastaten 8,5 % liikevaihdosta. Strateginen tavoite on 10-12.

Yhtiön tulosohjeistus vuodelle 2020 on positiivinen:

Valmet arvioi, että liikevaihto vuonna 2020 pysyy edellisvuoden tasolla verrattuna vuoteen 2019 (3 547 milj. euroa), ja että tulos (vertailukelpoinen EBITA) vuonna 2020 kasvaa verrattuna vuoteen 2019 (316 milj. euroa).

Valmetin tase töihin – johtajien herkkä peli

Valmet teki tulosta osaketta kohden 1,35 euroa vuonna 2019. Tästä osinkona irtosi kesäkuussa alkuperäisen suunnitelman mukaan 80 senttiä eli 59 prosenttia.

Osakekohtaista tulosta herunee tänäkin vuonna vähintään viime vuoden malliin ja strateginen osinkotavoite on ”vähintään 50 % nettotuloksesta”.

Kun kurssi on 21,8 e, osinkotuotto pysynee Neles-kauppojen jälkeenkin hyvällä 3-4 prosentin tasolla ja p/e-luku on maltillinen.

Valmetin tase on yhä Neles-kauppojenkin jälkeen terve. Korolliset nettovelat olivat syyskuun lopussa 184 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 18 %. Tämän jälkeen tehty PMP Group –kauppa maksoi 64 miljoonaa euroa.

Valmetin toimitusjohtajana on ollut Metso-irtautumisesta vuodesta 2013 lähtien Pasi Laine. Hän nousi Metson johtoryhmään jo 2006. Laine on todennut julkisuudessa kaukaa viisaasti, että asioita pitää katsoa rauhassa eteenpäin ja Nelekselle pitää antaa työrauha.

Valmet omistaa yhtiöstä 29,5 prosenttia, Alfa Laval 8,5 ja ruotsalaisen aktivistisijoittajan Christer Gardellin Cevian Capital vajaa 11 prosenttia.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

🔸🔸

Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Tuotonarvoitus_Osakesijoittaja_662x479.jpg

Tilaa Henrin yhä saatavilla oleva sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.

Syötä alennuskoodiksi “Salkunrakentaja2020” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e tai pakettihinta 45 e, ei muita kuluja.

🔸🔸

Neles tuskin menettää arvoaan, koska niin moni on siitä kiinnostunut, mukaan lukien Alfa Lavalin toimitusjohtaja Tom Erixon.

Neles teki liikevaihtoa tammi-syyskuussa 456 miljoonaa euroa (-13 %) ja sen operatiivinen EBITA oli 62 miljoonaa, 14,8 % liikevaihdosta, eli suhteellisesti selvästi Valmetia parempi.

Valmetin aiemmin ylilikvidi tase on päässyt hyvän hevosen kyytiin, kunhan johtajien arvovalta ei niistä Neleksen tulevaa kasvua. Kuskin paikalla on omistuksen perusteella Pasi Laine.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on toki profiloitunut (Laine, Philip Ahlgren / Cevian, Mikko Mursula, Jukka Moisio), joten kukkotappelua on vaikea veikata. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Mursula.

Ehdotus Neleksen uudesta hallituksesta lyödään pöytään 31.1.2021 mennessä.

Neleksen menestyksen kannalta olennaisinta on silti johtoryhmä ja 2 900 hengen tiimi, toimitusjohtajanaan kokenut Olli Isotalo.

🔸🔸

Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.

Henrin sijoituskirjojen tilaukset ALE-koodilla “Salkunrakentaja2020” täältä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös