Onneksi pahimmat virheet työhaastattelussa on kohtuullisen helposti vältettävissä.
Kun työpaikat ovat kortilla, on jo työhaastatteluun pääseminen usein kiven takana. Työhaastatteluvaiheessa kisassa on usein mukana useita muitakin työpaikasta kiinnostuneita ja työntarjoaja on jo suorittanut esikarsinnan työhakemusten perusteella. Mukana on siis hakemusten perusteella parhaat ja sopivimmat ehdokkaat.
Haastattelutilanteessa tulee eteen kysymyksiä, joihin on erittäin vaikeaa vastata sujuvasti ja onnistuneesti valmistautumatta. Haastattelussa työntarjoaja ja usein myös konsulttiyrityksen edustaja tekevät haastateltavista monenlaisia ja yllättäviäkin huomioita.
Jotkut haastateltavan tekemät virheet ovat viattomia, eivätkä ne pilaa työpaikan saamisen mahdollisuuksia. On kuitenkin virheitä joihin haastattelussa ei saa kompastua. Suurin osa pahimmista sudenkuopista on vältettävissä valmistautumisella. Työhaastatteluun kannattaa siis panostaa.
Tässä 10 tyypillistä ja pahaa virheitä työhaastattelussa. Jos olet siis menossa haastatteluun, varmista ettet sorru näihin kohtalokkaisiin mokiin.
1. Edellisen työnantajan arvostelu
Tämä on monelle itsestään selvää – nykyistä tai entistä työnantajaa ei pidä arvostella työhaastattelussa. Se antaa haastattelijalle kuvan negatiivisesta persoonasta, joka ei pysty unohtamaan menneitä. Tietenkin tällaiset puheet herättävät työntarjoajassa epäilyksen myös siitä, alkaisiko haastateltava levittelemään myös uudesta työnantajasta aikanaan negatiivisia seikkoja.
2. Epäonnistuminen omien kykyjen osoittamisessa
Haastattelijat esittävät työnhakijoille usein kysymyksiä, jotka antavat hakijalle mahdollisuuden osoittaa osaamisensa. Tällaisissa kysymyksissä pyydetään työnhakijaa esimerkiksi antamaan esimerkki jostain työtehtävästä ja kertomaan tehtävässä saavutetuista tuloksista.
”Useimmat kysymykset antavat työnhakijalle tilaisuuden kertoa tarkkoja ja oleellisia esimerkkejä työntekijän aiemmista saavutuksista. Näihin saavutuksiin liittyy mitattavissa olevia tuloksia, jotka ovat hyödyttäneet työnantajaa” sanoo Boyer Management Group -yhtiön toimitusjohtaja Hank Boyer.
Näihin vaativiin kysymyksiin vastaaminen edellyttää kotiläksyjen tekemistä. Kun työntekijä kertoo saavutuksistaan, tulisi vastausten olla tarkkoja ja ennen kaikkea oikeita – haastattelija saattaa nimittäin tarkistaa vastausten oikeellisuuden aiemmalta työnantajalta.
3. Väärät suosittelijat
Suosittelijat ovat tietenkin tärkeitä työnhakuprosessissa. Kaikki suosittelijat eivät kuitenkaan käy. Suosittelijoiden tulee olla ammattilaisia. Usein vasta valmistuneella työnhakijalla ei ole työkokemusta eikä siksi myöskään ammatin kautta tulleita suosittelijoita. Olisi kuitenkin virhe käyttää esimerkiksi lähiomaisia suosittelijoina. Äiti tai isä ei käy suosittelijaksi.
4. Sosiaalinen media on ansa
Nykyään haastattelijat saattavat tutustua haastateltavien käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa. Ei siis kannata kirjoittaa Facebookiin useista epäonnistuneista työhaastatteluista tai haastattelua edeltävän päivän bileistä.
5. Kysely palkasta
Työnhakijoita pyydetään esittämään työhakemuksessaan usein palkkatoiveensa. Ensimmäisessä haastattelussa ei palkka-asioita kannata ottaa esille jos ei haastattelijakaan niitä ota. Työnhakijan kannattaa muistaa että työnhaku on prosessi. Mitä pitemmälle hakija pääsee prosessissa, sitä enemmän työnantaja on kiinnostunut palkkaamaan työnhakijan. Samalla myös hakijan neuvotteluvoima palkan suhteen kasvaa.
6. Tietämättömyys työnantajasta ja toimialasta
Työnhakijan tulee tietää jotain työnantajasta ja sen toimialasta haastattelussa. Sitä paitsi haastattelijan esittämä kysymys ”Mitä tiedät yrityksestämme?” on yksi helpoimmista kysymyksistä haastattelussa. Netistä saa jo 10 minuutin lukemisella perustiedot yrityksestä tai muusta organisaatiosta.
7. Myöhästyminen haastattelusta
Tämän pitäisi olla ajankäytöstä tarkoille suomalaisille selvä asia. Haastatteluun tullaan ajoissa. Myöhästyminen ei pelkästään osoita henkilön huonoa ajanhallintaa, vaan myös epäkunnioittavaa suhtautumista työpaikkaa tarjoavaa organisaatiota kohtaan.
8. Kahvikuppi kädessä
Kahvikupin tai muun juoman kanssa haastatteluun tuleva henkilö osoittaa, ettei ole keskittynyt haastattelutehtävään.
9. Liikaa puhuminen
Vaikka työhaastattelussa ei pidä olla tuppisuuna, on liika kuitenkin liikaa. Haastattelija ei halua tietää työnhakijan koko elämäntarinaa. Työnhakijan kannattaa siis vastata vain tarkasti esitettyihin kysymyksiin. Jos haastattelija ei kysy henkilökohtaisista asioista, ei niistä kannata myöskään puhua.
10. Kännykän käyttö haastattelussa
Kännykän selailu ei sovi oikeastaan mihinkään kokoukseen, eikä varsinkaan työhaastatteluun. Kännykän käyttö kesken haastattelun on selkeä viesti haastattelijalle, ettei henkilö ole aidosti kiinnostunut työpaikasta.
Lähteet:
Monster
The Balance
Business Insider
Artikkeli on julkaistu SalkunRakentajassa aiemmin elokuussa 2017.
