Oma talous

Kotitalouksien neljänneksen nettovarallisuus on yli 257 000 euroa – varakkaimpia ovat ikäihmiset

Kuva: Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen mukaan puolella suomalaisista kotitalouksista nettovarallisuus oli yli 104 000 euroa vuonna 2019.

Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 euroa vuonna 2019, ilmenee Tilastokeskuksen vuoden 2019 Kotitalouksien varallisuus -tilastosta. Varallisuustutkimuksen nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen reaali- ja rahoitusvarat ja vähentämällä niistä velat.

Neljäsosalla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 257 900 euroa ja neljäsosalla alle 9 400 euroa. Varakkaimpia olivat 65–74 -vuotiaiden kotitaloudet.

Tilastokeskuksen mukaan nettovarallisuuden keskiarvo oli noin 214 800 euroa kotitaloutta kohti eli yli kaksinkertainen mediaaniin nähden. Suhde kuvaa varallisuuden keskittymistä varakkaimpaan kymmenesosaan, joka omisti noin 50 prosenttia nettovarallisuudesta vuonna 2019.

Viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti vain noin viisi prosenttia nettovarallisuudesta.

Varallisuus keskittynyt viime vuosikymmeninä

Suomalaisten nettovarallisuus on selvästi keskittynyt varakkaimmille viime vuosikymmeninä.

Kun vuonna 1988 vähävaraisin 50 prosenttia suomalaisista omisti 10,2 prosenttia nettovarallisuuden kokonaismäärästä, on se vuonna 2019 laskenut 5,4 prosenttiin. Vastaavasti varakkaimman 10 prosentin omistusosuus nettovarallisuudesta on samalla ajanjaksolla noussut 36 prosentista lähes 50 prosenttiin.

Lähde: Tilastokeskus.

Kotitalouksien yleisimmin omistama varallisuuslaji oli talletukset, joita oli lähes kaikilla kotitalouksilla (98 % kotitalouksista). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kulkuvälineet (72 % kotitalouksista), oma asunto (65 %) sekä pörssiosakkeet ja suorat rahastosijoitukset (43 %).

Varallisuuden arvolla mitattuna oma asunto oli selvästi merkittävin varallisuuserä, sillä sen osuus kokonaisvaroista oli noin puolet (48 % kokonaisvaroista). Seuraavaksi merkittävin varallisuuserä oli muut asunnot, joiden osuus kokonaisvaroista oli kymmenesosa (10 % kokonaisvaroista).

Tilastokeskuksen mukaan velkaa oli kolmella kotitaloudella viidestä (59 %). Noin 16 prosentilla velkaantuneista kotitalouksista velan määrä oli yli kolminkertainen vuosituloihin nähden vuonna 2019.

Kotitalouksia, joiden velkaantumisaste on yli 300 prosenttia, oli vielä 1990-luvun lopussa vain muutama prosentti velkaantuneista. Sen sijaan jos suuria velkoja mitataan velkojen suhteella kokonaisvarallisuuteen ja asetetaan suurien velkojen raja-arvoksi 75 prosenttia, suurien velkojen osuus on pysynyt lähes ennallaan 1990-luvun lopulta alkaen.

Vuonna 2019 noin joka neljännellä velallisella kotitaloudella (26 prosentilla) velan määrä ylitti 75 prosenttia kotitalouden varoista.

Ikäpolvien välinen varallisuuskuilu

Tilastokeskuksen varallisuustilastojen osoittamat varallisuuserot eri ikäryhmien välillä herättävät kysymyksen, onko kuilu nuorten ja iäkkäämpien varallisuuseroissa kasvamassa.

Reaalitulojen perusteella nykynuorten sukupolvi ei kuitenkaan vietä nuoruuttaan heikommassa elintasossa kuin aiemmat sukupolvet, muistuttaa LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro pankin katsauksessa.

”Peräkkäisten kriisien ja alhaisemman kasvun rasittamat nuoret voivat jäädä heikompaan asemaan kuin vanhemmat, jo työmarkkinoihin kiinnittyneet ikäluokat. Taantumissa muutamat ikäluokat voivat jäädä väliinputoajiksi (kuten pankkikriisissä 1990-luvun alussa), mutta siirtymässä alhaisen kasvun maailmaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus voi laajemminkin muodostua yhteiskunnalliseksi haasteeksi”, Nummiaro toteaa.

Tällaisessa talouden murroksessa myös absoluuttisesti vanhempiaan köyhempien sukupolvien muodostuminen voi olla mahdollista, ainakin perinnönjakoon saakka.

”Yhä useamman kohtalo olisi jäädä vanhempiaan köyhemmäksi”, Nummiaro toteaa.

Suuret ikäluokat pääsivät heti elinkaarensa alkuvaiheissa väestön keskimääräisille tuloille ja eläköityessä heidän asemansa on paljon aiempia sukupolvia parempi. Nyt elinkaaren alussa tulot ovat pienentyneet, mitä selittää opiskelun lisääntyminen ja pidentyminen, Nummiaro toteaa.

Lue myös tämä: Tässäkö vaurastumisen salaisuus? Tutkijat tekivät hätkähdyttävän havainnon

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös