Vuodesta 2021 on tulossa ennätyksellisen aktiivinen yrityskauppavuosi.
Yrityskauppa-aktiviteettia tukee tällä haavaa erityisesti neljä eri tekijää. Ensinnäkin yhtiöiden talous on keskimäärin varsin hyvässä kunnossa, ts. niillä on velkaa maltillisesti suhteessa omaan pääomaan, tulokseen ja vapaaseen kassavirtaan. Se tarkoittaa, että yhtiöiden on varsin helppo kerätä vierasta pääomaa. Matalan korkotason ansiosta rahoituskustannukset jäävät pieniksi.
Toinen tekijä liittyy pääomasijoitusyhtiöihin. Niille on kertynyt viimeisen parin vuoden aikana iso nippu käteistä käytettäväksi. Kesällä tehtyjen arvioiden mukaan peräti 1,5 biljoonaa dollaria etsii uutta kotia. Siitä merkittävä osa menee yrityskauppajärjestelyihin.
Kuluvan vuoden korkeata yrityskauppa-aktiviteettia selittää myös osittain Euroopan SPAC-markkinan vahvistuminen alkuvuoden aikana sekä tietenkin koronaelpyminen. Vahvan osakekurssinousun vuoksi myös useat yhtiöt ovat varsin optimistisia tulevasta.
Millä sektoreilla tehdään tällä haavaa yrityskauppoja?
Yrityskaupat ovat keskittyneet selvästi muutamille sektoreille. Erityisesti teollisuudessa, kiinteistö- ja finanssialalla niitä on ollut runsaasti. Kyseiset kolme alaa muodostavat reilut puolet kaikista yrityskaupoista tänä vuonna.
Teollisuudessa koronaelpyminen on tukenut varsinkin syklisiä yhtiöitä. Niiden tuloskehitys on lähtenyt sen myötä uuteen lentoon ja samalla niistä on tullut kiinnostavia yrityskauppakohteita. Finanssialan yhtiöt ovat sitä vastoin hakeneet konsolidaatioita. Tavoitteena on synergiadut päällekkäisiä toimintoja leikkaamalla. Yhä useammasta fintech-yhtiöstä on tullut kiinnostava ostokohde suuremmille toimijoille.
Miten sitten sijoittaja voi konkreettisesti hyötyä yrityskauppabuumista? Ostokohteiden ennalta arvaaminen ei ole helppoa. Yleisesti ottaen kuitenkin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin keskittyminen saattaa palkita nykytilanteessa. Ne ovat todennäköisemmin markkina-arvon osalta kohdehaarukassa. Lisäksi keskittyminen teollisuuden, finanssialan ja kiinteistöalan yrityksiin parantaa mahdollisuuksia entisestään, sillä niissä on tehty suurin osa kaupoista kuluvana vuonna.
Toisaalta myös yksittäisten yhtiöiden analysointi yrityskauppojen näkökulmasta voi osoittautua järkeväksi. Tarkkailtavia tekijöitä ovat muun muassa houkutteleva arvostustaso suhteessa yhtiön näkymiin, kilpailijoihin sekä toimialan kasvunopeuteen. Yhtiön toteutuneet kasvuluvut verrattuna toimialaan ovat myös isossa roolissa.
Yhtiön mahdollisten synergiaetujen tutkiminen on työläs homma, mutta niissä korostuu alasta riippuen joko nykyisten tuotteiden tai palveluiden lisäarvo, teknologiset resurssit, tai henkilöstön osaamisen merkitys suhteessa ostavan yrityksen tilanteeseen.
Luonnollisesti pikavoittoja on tiedossa, jos sijoittaja osuu oikeaan kohteen valinnassa. Yrityskauppaspekulaatio ei kuitenkaan yleensä ole riittävän vahva argumentti ostaa yhtiön osaketta.
Parempi lopputulos todennäköisesti saavutetaan, jos yrityskauppaspekuloinnin ottaa osaksi omaa sijoitusstrategiaa. Sijoittaja voi esimerkiksi etsiä yhtiöitä, joissa on mahdollisuuksia yrityskauppaan, mutta ne ovat houkuttelevia kohteita, vaikka niistä ei tehtäisi ostotarjousta.
