Rahoitusteoriaa

Perusasiaa korkosijoittamisesta – minkälaisia ovat joukkolainat sijoitusinstrumenttina?

Yritykset ja valtiot rahoittavat toimintaansa laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja eli joukkolainoja. 

Sijoittajat merkitsevät joukkolainaa joko suoraan liikkeellelaskusta eli emissiosta, tai vaihtoehtoisesti ostavat niitä jälkimarkkinoilta. Jälkimarkkinoilla joukkolainoja ostetaan ja myydään nk. OTC-markkinoilla, joka tarkoittaa kahdenvälisesti sovittuja transaktioita esimerkiksi pankkien välillä.

Joukkolaina on vieraan pääoman sijoitusinstrumentti, jonka liikkeellelaskijalta edellytetään yleensä lainan nimellispääoman ja kuponkikoron maksamista lainanantajalle. Maksupäivät määritellään erikseen joukkolainan ehdoissa.

Lyhyiden joukkolainojen maturiteetti on 1-5 vuotta. Keskipitkiin lainoihin lasketaan 5-12 vuoden mittaiset lainat, ja pitkiä lainoja ovat yli 12 vuoden pituiset lainat.

Yksityissijoittaja allokoi osan salkusta joukkolainoihin yleensä korkorahastojen kautta. Niiden avulla sijoittaja pääsee hajautetusti ja kustannustehokkaasti mukaan valtionlaina-  ja yrityslainamarkkinoille.

Joukkolainojen tuotto on keskimäärin matalampi kuin osakkeiden

Sijoittajan tuotto muodostuu kuponkikoroista ja lainan arvonmuutoksesta. Kiinteän kuponkikoron joukkolainan tuotto tiedetään sijoitushetkellä, jos sijoittaja pitää lainan epäpäivään saakka, eikä lainan liikkeellelaskijalla ole ongelmia lainanmaksun suhteen.

Valtionlainojen historiallinen tuotto on ollut Yhdysvalloissa keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa.

Vuosien 1928-2018 välillä USA:n 10 vuoden valtionlainan aritmeettinen tuotto oli 5,10 prosenttia vuodessa ja geometrinen tuotto oli 4,83 prosenttia. Vastaavasti kolmen kuukauden pituiset valtionlainat toivat samalla aikavälillä keskimäärin 3,43 prosentin aritmeettisen vuosituoton ja 3,38 prosentin geometrisen vuosituoton.  

Tutkimuksen mukaan pitkällä aikavälillä (1870-2015) 16 eri valtion pitkien valtionlainojen reaalituotto oli keskimäärin 2,53 prosenttia ja lyhyiden valtionlainojen reaalituotto oli 1,03 prosenttia vuodessa. 

Yrityslainojen pitkän aikavälin tuottohistorian laskeminen on haastavampi tehtävä. Niissä spekulatiivisen luottoluokituksen yrityslainojen tuotto (Bloomberg Barclays US High Yield Ba 2% Issuer Capped Index) oli Yhdysvalloissa aikavälillä tammikuu 1997 ja elokuu 2018 keskimäärin 6,81 prosenttia vuositasolla.

Joukkolainojen keskeisimmät riskit ovat korkoriski ja luottoriski

Joukkolainoihin sijoittamiseen liittyy erilaisia riskejä. Seuraavassa riskit ja niiden kuvaukset.

Korkoriski. Joukkolainojen jälkimarkkinahinta kehittyy vastakkaiseen suuntaan korkotason kanssa. Korkotason noustessa joukkolainojen jälkimarkkinahinta laskee ja päinvastoin. Korkotason muutokset vaikuttavat tuottoon ostohetken jälkeen varsinkin, jos joukkolaina myydään ennen erääntymispäivää. 

Luottoriski. Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä, että lainan liikkeellelaskija ei suoriudu velvoitteesta maksaa laina takaisin. Luottoriski käsittää myös sijoittajan kärsimän tappion suuruuden maksukyvyttömyystilanteessa. Se riippuu olennaisesti lainan etuoikeusasemasta ja konkurssipesän varallisuustilanteesta. Osaava sijoittaja huomioi, että lainojen etuoikeusasemissa eli ”senioriteeteissa” on eroja maksukyvyttömyystilanteessa. Osa joukkolainoista on vakuudellisia. Lainat jaetaan seniori- ja juniorilainoihin sen mukaan, missä järjestyksessä konkurssipesän varat maksetaan sijoittajille. Seniorilainan omistajilla on oikeus konkurssipesän varoihin ennen juniorilainojen omistajia. 

Uudelleensijoitusriski. Joukkolainasta saatavien kuponkikorkojen sijoittamiseen liittyy uudelleensijoitusriski. Kuponkikorkojen uudelleensijoittamisesta saatava riskikorjattu tuotto muuttuu korkotason mukana. Uudelleensijoitusriski on keskimäärin korkeampi, jos joukkolainan juoksuaika on pidempi. Osaava sijoittaja huomioi, että korkoriskillä ja uudelleensijoitusriskillä on negatiivinen korrelaatio. Se tarkoittaa, että korkotason laskiessa joukkolainan hinta kallistuu, mutta matalamman korkotason vuoksi kuponkikorkojen sijoittaminen on haastavampaa. 

”Call-riski”. Osa joukkolainoista sisältää osto-option. Se tarkoittaa, että joukkolainan liikkeellelaskijalla on oikeus ostaa laina takaisin tietyin ehdoin. Liikkeellelaskijalla on motivaatio joukkolainan takaisin ostamiseen, jos korkotaso on laskenut lainan liikkeellelaskun jälkeen. Matalamman korkotason ansiosta liikkeellelaskija saa uudelle lainalle paremmat ehdot. Sijoittaja sitä vastoin saattaa joutua allokoimaan varat huonommilla ehdoilla.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös