Vaikutusvaltaa ja mielenrauhaa janoavat millenniaalit ovat löytäneet tiensä pörssiin. Minkälaisia sijoitusvalintoja he tekevät?
Kultaisella kasarilla ja 90-luvun alkupuoliskolla syntyneet millenniaalit edustanevat merkittävintä osuutta uudessa sijoittajasukupolvessa. Vuosituhannen vaihteessa varttuneet muodostavat kivijalan nykyiselle työvoimalle ja yhteiskunnan pyörittämiselle.
Y-sukupolveksikin kutsuttu porukka on havahtunut inflaation kasvattamien elinkustannusten sekä pirstaloituneen oravanpyörämäisen työelämän myötä siihen, ettei työnteolla välttämättä pääse vaurastumaan. Osa voi kokea jopa taloudellista turvattomuutta. Julkisen keskustelun ikuisuusaihe eläkejärjestelmän kestävyydestä ei ainakaan lievitä tämän ikäluokan tuskaa, jota täydentävät yhteiskunnan asettamien odotusten kohtuuttomuus ilmastoahdistuksineen ja digiloikkineen.
Mahdollisuuksien maailma vai valintojen vaikeus?
Allekirjoittanut on itsekin millenniaali, joka voisi luonnehtia ikätovereitaan varsin valveutuneiksi ja tunnollisiksi kansalaisiksi. Meille tärkeitä arvoja ovat muun muassa yksilöllisyys, vastuullisuus ja tasa-arvo. Arvostamme myös itsenäisyyttä, vapautta ja luovuutta. Olemme kasvaneet perinteisen maailman ja uuden teknologian murroksessa. Elämämme on ollut yhtä talouden vuoristorataa lapsuudessa koetusta lamasta nousukauden kautta finanssikriisiin ja koronapandemiaan.
Nyt olemme keskellä talouskasvun ja ekologisuuden välistä ristiriitaa, jossa tulevaisuuden näkymät näyttävät ajoittain sumuisilta. Olemme hyvin tietoisia maailmanpolitiikassa vallitsevasta ennakoimattomuudesta, ja se pelottaa. Kokoamme haparoivin sormin yhtä suurta palapeliä, jossa kiihtyvästä elämänrytmistä, kilpailullisuudella vahvasti maustetuista työmarkkinoista sekä mahdollisuuksien paljoudesta pyritään rakentamaan jonkinlaista kokonaisuutta. Tämän vuoksi osa meistä on ahdistuneita burnoutin partaalla keikkuvia ylisuorittajia.
On epähedelmällistä yrittää mahduttaa kaikkia millenniaaleja samaan lokeroon, mutta yhden yhdistävän tekijän uskallan mainita: me haluamme tulla kuulluiksi. Oli kyse sitten maailman parantamisesta, rakenteellisista muutoksista tai ihan vain halusta kyseenalaistaa asioita, mahdollisuus vaikuttaa on meille tärkeää.
Vastuu on siirtymässä yhä näkyvämmin yhteiskunnalta yksilöille. Tässä meillä onkin varsinainen näytön paikka. Millenniaalit tarttuvat tuumasta toimeen ja tekevät rohkeasti omia ratkaisujaan. Siksi runsaasti tutkittu ikäpolvi on kiinnostava myös sijoittamisen näkökulmasta.
Millenniaalisijoittajat ostavat vaikutusvaltaa
Viimeaikaisten tilastojen valossa erityisesti nuoret aikuiset ovat innostuneet ottamaan vastuuta omasta taloudestaan säästämisen ja sijoittamisen keinoin. Taloudellisen mielenrauhan saavuttamiseksi halutaan tehdä muutakin kuin painaa töitä niska limassa ja säilyttää käteistä patjan alla.
Millenniaalisijoittajia voisi pitää pörssikurssien uusina suunnannäyttäjinä. Edelliset sukupolvet ovat omistaneet paperisia puhelinosakkeita ja luottaneet vakaisiin kotimaisiin yhtiöihin, kun taas heidän jälkeläisensä klikkailevat menemään kuukausisäästösopimuksilla ja hajauttavat varansa globaalisti rahastoihin, ETF:iin ja kryptovaluuttoihin.
Oman talouden ja tulevaisuuden turvaamisen lisäksi sijoittamisen motiivina on halu vaikuttaa. Jo pikkurahalla voi ostaa vaikutusmahdollisuuksia ja sitä kautta palan valtaa. Oman arvomaailman mukaisesti sijoitetaan sellaisiin kohteisiin, joilla uskotaan olevan yhteiskunnallista merkitystä. Talousjärjestelmää halutaan muuttaa vastuullista kuluttamista tukevaan suuntaan, ja megatrendit digitalisoitumisesta ilmastonmuutokseen ovat vahvasti esillä.
Hyvä laitetaan siis kiertämään ja sijoitusvalinnat ovat eräänlaisia kannanottoja. Puhutaan vaikuttavuus- tai impaktisijoittamisesta, jossa strategiana ei ole pelkkä tuottojen kerryttäminen, vaan investoinneilla tavoitellaan yhteiskunnallista hyötyä.
Koska rahapuhe on normalisoitumassa millenniaalien avoimen keskustelukulttuurin myötävaikutuksesta, myös sijoittamisen ilosanoma leviää vauhdilla. Sosiaalinen media roolimalleineen kiihdyttää ilmiötä tarjoamalla aiheesta helposti lähestyttävää sisältöä ja samastumispintoja. Sijoittamisesta onkin tulossa yhä tavanomaisempi väline taloudenhallintaan.
Kauaskantoisia seurauksia
Ei tarvitse olla kummoinen logiikan ihminen ymmärtääkseen, minkälaisia seurauksia vaikuttavuussijoittamisen suosiolla voi olla. Edellä kuvatuin menetelmin sijoitetulla pääomalla voidaan tukea muutosta parempaan ja ratkaista ongelmia. Ilmassa on positiivista pöhinää. Mitä useampi laittaa rahansa kiinni esimerkiksi sosiaalista hyvinvointia tai kestävää kehitystä painottaviin kohteisiin, sitä matalampi kynnys yrityksillä ja organisaatioilla on tehdä eettisiä valintoja paremman maailman puolesta.
Lisäksi sijoitustoiminnan yleistyminen ylipäätään on kaikkien etu, sillä se tuottaa henkistä pääomaa heijastuen koko kansantalouteen, kun työpaikkoja tulee lisää ja valtiolle kertyy verotuloja. Omistajuus edistää vapautta ja tasa-arvoa vahvistamalla nuorten aikuisten taloudellista asemaa, sillä tyypillisesti suuri osa varallisuudesta on kuulunut jo pitkään lähinnä vanhemmille ikäluokille.
Tässä yhteydessä on mainittava myös lumipalloefektiin perustuva korkoa korolle -ilmiö, jonka merkitys korostuu, kun puhutaan pitkän aikavälin sijoittamisesta. Niin kutsuttu maailman kahdeksas ihme voisi toteutuessaan palauttaa monilta nuorilta kadonneen uskon tulevaisuuteen.
Vuosien ja vuosikymmenten kuluessa sijoittamisesta voisi viimein tulla lottovoittoa hyväksytympi tapa vaurastua. Millenniaaleissa olisi runsaasti potentiaalia kansankapitalismin vahvistamiseen. Kenties alkamassa on sijoittamisen uusi normaali, jossa omistajuus nähdään aidosti yhteisenä hyvänä ja toimivana vaikuttamisen keinona.
Sanotaan, että kansa äänestää jaloillaan. Voisiko se äänestää myös rahoillaan?
Lue myös tämä: Mikään puu ei kasva taivaaseen asti
Joo niin näkyy hyvä meininki