Toimituksen blogi

Suomen ensimmäinen torninosturi seisoo nähtävyytenä Forssassa

Ensimmäinen Suomeen tuotu torninosturi tervehtii ohikulkijoita 2-tiellä Forssassa, sijoitettuna Parman tehtaiden edustalle.

Torninosturi ei ole nykyaikana millään mittarilla harvinainen näky. Lähes jokaisella vähänkin isommalla rakennustyömaalla kohoaa korkea torninosturi, ellei jopa useampikin sellainen.

Nykyaikaisten torninosturien historia ulottuu reilun sadan vuoden päähän. Tästä huolimatta torninosturi on yllättävänkin tuore ilmestys Suomessa, sillä ensimmäinen korkeuksiin kohonnut nosturi saapui tänne vasta vuosia sotien jälkeen.

Armas Puolimatka voitti täpärästi ensimmäisen nosturin kilpajuoksun

Ensimmäiset Suomeen tuodut torninosturit saapuivat maahan samalla laivalla Saksasta kesällä 1953. Silloin Suomeen saapui kaksi identtistä torninosturia, joilla oli kaikesta huolimatta erilliset ostajat, vaikkakin ne molemmat menivätkin turkulaisille rakennusyhtiöille. Kaupat nostureista oli hierottu jo talven 1953 aikana.

Ensimmäisenä satamaan saapuneesta laivasta purettiin Armas Puolimatkan ostama nosturi, joka sai siis kunnian olla ensimmäinen Suomeen rantautunut torninosturi. Puolimatkan torninosturi kuljetettiin välittömästi satamasta Turussa sijainneen Martinmäen rakennustyömaalle.

Seuraavana laivasta purettu ja sitä kautta niukasti kakkoseksi jäänyt torninosturi kuului Otto Vuorion rakennusyhtiölle.

Turkulaisten välinen kilpajuoksu jatkui kuitenkin myös mantereella, kun rakennusyhtiöt kilpailivat siitä, kumman torninosturi nousee pystyyn ensiksi. Koska nosturit olivat monille ennennäkemättömiä laitteita, vaati niiden kasaaminenkin päiväkausien mittaisen urakan. Myös tämä kilpajuoksu lankesi Puolimatkan eduksi, sillä hänen torninosturinsa oli valmiina työhön kaksi päivää ennen Vuorion nosturia.

Wolf-form 15 -nosturit vuodelta 1935

Ensimmäiset Suomeen tulleet torninosturit eivät olleet suinkaan uusia, vaan käytettyinä hankittuja. Sekä Puolimatka että Vuorio luottivat molemmat hankinnoissaan saksalaiseen Wolf-form 15 -nosturiin.

Hankitut nosturit eivät olleet suinkaan uusia, vaan itse asiassa melko vanhoja. Iästään huolimatta hyväkuntoiset nosturit oli valmistettu satamanostureiksi Wolffkranin tehtailla Heilbronnissa lähellä Stuttgartia jo vuonna 1935.

Wolffkran on perinteikäs saksalaisyritys, joka aloitti toimintansa valurautatuotannolla vuonna 1854. Nostureihin liittyvä liiketoiminta tuli kuvioihin seuraavan sukupolven myötä 1870-luvulla. Vuonna 1913 Wolffkran esitteli Leipzigin messuilla maailman ensimmäisen nopeasti koottavan, siirrettävän, ylhäältä kääntyvän torninosturin, jota voidaan pitää nykyaikaisten rakennusnosturien esikuvana.

Suomen ensimmäinen torninosturi Forssa Armas Puolimatka Oy

Torninosturit mullistavat maailmaa rakennustyömailla

Vaikka hankituilla nostureilla olikin Suomessa ikää jo 18 vuotta, ne edustivat jotain aivan uutta suomalaisella rakennustyömaalla. Aluksi torninostureihin suhtauduttiin epäilevästi, mutta ne osoittivat hyötynsä melko nopeasti, jonka takia ne myös alkoivat yleistyä merkittävästi.

Puolimatkan ja Vuorion hankkimia nostureita siirtämiseen tarvittiin yksi rekka. Nosturin kykeni nostamaan 1 500–4 000 kiloa vähän puomin asennosta riippuen. Vastapainona nosturissa oli 9 000 kilon hiekkalaatikko. Korkeutta nosturilla on nykyisiin verrokkeihin nähden maltillisesti, sillä se kohosi reiluun pariinkymmeneen metriin.

Verrattuna nykyaikaisiin nostureihin, näissä laitteessa ei ollut niin sanottua ”kissaa”, eli puomia pitkin kulkevaa vaunua. Liikkuvan vaunun sijasta koko nosturi kykeni kuitenkin liikkumaan kiskoilla.

Torninosturien avulla kotimaisten rakennustyömaiden toiminta alkoi nopeasti teollistua ja muuttua sarjatuotannoksi. Nosturit mahdollistivat myös kokonaan uudenlaisia rakennustapoja sekä nopeuttivat työtä merkittävästi. Tuottavuuden lisäksi myös kannattavuus parani.

Suomen ensimmäinen torninosturi Forssa Armas Puolimatka Oy
Nosturissa ei ollut ”kissaa”, vaan koko nosturi liikkui kiskojen avulla.

Suomen ensimmäisen torninosturin vaiheet

Kahdesta Suomeen päätyneestä torninosturista ensimmäiseksi kruunattiin siis Armas Puolimatkan ostama nosturi. Nosturi teki pitkän työrupeaman Turussa, minkä jälkeen se Puolimatkan yrityksiin kuuluneen Rakennusvalmiste Oy:n käyttöön. Rakennusvalmiste Oy käytti nosturia Forssassa betonielementtitehtaan ja myöhemmin kylpyhuonetehtaan varastonosturina.

Armas Puolimatka myi koko Puolimatka-konsernin kaikkine yrityksineen jättikaupassa tammikuussa 1985. Yhtiö oli sillä hetkellä Suomen suurin yksityisen perheen omistama yritys. Kaupan myötä Puolimatka päätyi Hankkijan omistukseen, joka vaihtoi myöhemmin nimensä Noveraksi. Vuonna 1988 Rakennusvalmiste Oy vaihtoi nimensä Parma Oy:ksi.

Suomen ensimmäinen torninosturi Forssa Armas Puolimatka Oy
Nosturin perästä löytyy sen alkuperäisen omistajan nimikyltti.

Novera ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna 1992, kun rakennusteollisuus pysähtyi 1990-luvun laman aikana. Konkurssin myötä vanhat Puolimatkan yhtiöt pilkkoutuivat ja Parma Oy pääsi jatkamaan toimintaa itsenäisenä yrityksenä. Parma työllistää tänä päivänä noin 200 henkilöä Forssan julkisivu-, ontelolaatta- ja ratapölkkytehtaalla, joka sijaitsee Puolimatkan vanhan betonielementtitehtaan alueella.

Suomen ensimmäinen torninosturi on museoitu ja nostettu pystyyn Parman tehtaita vastapäätä, näkyvälle paikalle 2-tien toiselle puolelle, jossa sen on määrä toimia Forssalle tärkeän rakennusosateollisuuden maamerkkinä. Nosturia pääsee ihastelemaan lähietäisyydeltä, mutta torniin ei pääse kiipeämään.

Museonosturin varsinaisia vihkiäisiä vietettiin Forssassa vuoden 1997 syyskuussa, Forssan kaupungin 150-vuotisjuhlien yhteydessä. Sattumalta samalle vuodelle osui myös 50 vuotta Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n perustamisesta, jonka vuoksi Suomen ensimmäisen torninosturin perässä korkealla yläilmoissa on myös Puolimatkan nimikyltti.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös