Suomalaiset asuntovelalliset kärsivät koronnostoista merkittävästi enemmän kuin monen muun maan kansalaiset.
Euroalueen inflaatio on osoittautumassa sitkeäksi. Bloombergin kyselyn mukaan ekonomistit ennustavat Euroopan keskuspankin nostavan talletuskorkoa kesän aikana nykyisestä 3,25 prosentista 3,75 prosenttiin. Sen jälkeen sen odotetaan pysyvän samalla tasolla vähintään yhdeksän kuukauden ajan. Ensimmäinen koronlasku ajoittuisi ennusteiden mukaan vasta ensi vuoden toiselle kvartaalille.
Inflaation sitkeyttä indikoi pohjainflaatio, jossa ei ole mukana volatiileimpia inflaatiokorin hyödykkeitä eli energian ja ruoan hintoja. Pohjainflaatio on kohonnut korkeaksi euroalueella. Huhtikuun lukema oli 5,6 prosenttia vuodessa. Ekonomistien ennusteen mukaan pohjainflaatio hidastuu jatkossa, mutta on yhä 2,4 prosenttia ensi vuoden viimeisellä kvartaalilla. Toisin sanoen pohjainflaatio olisi arvioiden mukaan yli keskuspankin kokonaisinflaatiotavoitteen vähintään seuraavan 1,5 vuoden ajan.
Euroopan komissio ennustaa uusimman raportin mukaan euroalueen kuluttajahintojen nousevan 5,8 prosenttia tänä vuonna. Inflaatioennuste on 2,8 prosenttia vuodelle 2024 ja 2,5 prosenttia vuodelle 2025.
Euroalueen talouskasvu tukee inflaatiokehitystä. Euroopan komissio nosti euroalueen bruttokansantuotteen ennusteita kuluvalle vuodelle ja seuraavalle. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,1 prosenttia tänä vuonna ja 1,6 prosenttia 2024. Aiemmin ennusteet olivat 0,9 prosenttia ja 1,5 prosenttia. Suurimmat tekijät odotettua vahvempaan talouskasvuun ovat vahva työmarkkina ja tarjontaongelmien hellittäminen. Lisäksi talven energiakriisi osoittautui pelättyä lievemmäksi.
Latvian keskuspankkiiri Martins Kazaks kommentoi viime viikon haastattelussa euroalueen rahapolitiikkaa. Hänen mukaansa koronnostot eivät välttämättä pääty kesällä ja on ennenaikaista spekuloida ensi vuoden koronlaskuilla. Huomionarvoista kuitenkin on, että Kazaks edustaa rahapoliittiselta näkemykseltään Euroopan keskuspankin haukkamaisempaa linjaa. Toinen haukkamaista linjaa edustava keskuspankkiiri, Saksan Bundesbankin Joachim Nagel, arvioi perjantaina, että keskuspankki saattaa joutua kiristämään rahapolitiikkaa vielä kesän jälleen.
Euroopan keskuspankin koronnostot kohtelevat euroalueen kansalaisia eri tavoin. Esimerkiksi ranskalaisten ja saksalaisten asuntolainat ovat yleensä kiinteäkorkoisia. Sitä vastoin muun muassa suomalaisten ja baltialaisten asuntolainat on sidottu merkittävästi lyhyemmän maturiteetin korkoihin, yleensä maksimissaan vuoden pituiseen kiinteään korkoon (12 kuukauden euribor).
