Salkunhoidon pörssikonkari Hannu Angervuon ennusteen mukaan kotimaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu tulos heikkenee lähes miljardilla eurolla verrattuna edellisen vuoden toiseen neljännekseen.
”Pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto alenee noin kolmesta neljään miljardiin euroon koko vuodelta verrattuna edelliseen vuoteen,” Angervuo avaa lisää ennusteitaan, joka muun muassa Tullin pudonneisiin vientilukuihin.
Piensijoittajat kavahtivat jo viime viikolla Nokian tulosvaroitusta. Ennusteen mukaan yhtiön liikevoitto heikkenee noin sadalla miljoonalla eurolla touko-kesäkuussa.
Nokian osakekurssi painui yli kahdeksan prosentin laskuun eli noin 3,5 euroon tulosvaroituksen jälkeen. Yhtiö on P/E-luku on vain 4,5x, mikä kuvastaa Nokian osakkeen aliarvostusta ja sijoittajien epävarmuutta suhteessa Nokian koko vuoden ennusteisiin. Sijoittajien pasmoja saattaa sekoittaa Nokian patenttien myyntitulojen osuus koko tilikauden tuloksesta.
Nokian tulosvaroitus kulkee yhtenä pääjuonteena Angervuon toisen neljänneksen ennusteissa, joiden mukaan pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto alenee noin kuusi prosenttia ja kannattavuus 15 prosenttia verrattuna edellisen vuoden toiseen neljännekseen.
Angervuon ennusteen mukaan pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto heikkenee lähes miljardia euroa toisella vuosineljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon, jolloin yhtiöt saavuttivat ennätyksellisen 8,7 miljardin euron liikevoiton.
Nokia, metsä ja perusmetallit painavat
Lähes miljardin euron pudotuksesta kertyy Angervuon mukaan noin 886 miljoonaa euroa eli 69 prosenttia Nokian lisäksi etenkin metallin jalostuksesta, kuten SSAB:sta ja Outokummusta sekä metsästä, joihin lukeutuvat metsäjätit UPM Kymmene, Stora Enso ja Metsä Board.
”Metsäyhtiöiden osuus tekee eniten koko yhteenlasketusta tulospudotuksesta”, Angervuo lisää.
Metsä Boardin, Stora Enson ja UPM-Kymmenen yhteenlaskettu liikevoitto laskee Angervuon ennusteen mukaan vertailukaudesta noin kolmanneksen, mikä tekee yhteensä noin 420 miljoonaa euroa toisella vuosineljänneksellä.
Osavuosikatsausten julkistuksen jälkeen sijoittajat puntaroivat, että ovatko metsäyhtiöiden osakekurssit halventuneet jo riittävän alhaiselle tasolle.
Metsäyhtiöiden riskinä voi edelleen pitää lyhytkuituisen sellun hinnan laskua, mikä ei ole lähtenyt oikenemaan alkukesästä. Yhtiöt tuottavat lyhytkuituista ulkomaisissa tehtaissan.
Piensijoittajien vinkkelistä voi vetää yhteen, että teollisuusyhtiöt nousevat liikevaihdolla ja tuloksella mitattuna painoarvoltaan suurimmaksi Helsingin pörssissä.
Koko teollisuus tuo pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta liikevaihdosta vuositasolla noin 60 prosenttia ja liikevoitosta noin 70 prosenttia.
Angervuo listaa tuloksenparantajiksi etenkin Nokia Renkaat ja Finnairin.
Metallissa pudotusta
Teräksen tuottajat eli SSAB ja Outokumpu palkitsivat omistajiaan ennätyksellisillä voitoillaan viime vuoden toisella neljänneksellä, jolloin SSSAB teki noin 968 miljoonan euron liikevoiton ja Outokumpu lähes puolen miljardin.
Angervuo ennustaa, että teräsyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto heikkenee noin kolmanneksella verrattuna edellisen vuoden toisen kvartaalin historiallisen huipputasoon.
Pudotusta ei voi Angervuon mukaan pitää dramaattisena.
Teräksen menekki etenkin Pohjois-Amerikassa pitää sulatot kuumina SSAB:n ja Outokummun rapakon takaisissa tehtaissa.
Amerikkalainen teräsjätti Nucor ohjeisti äskettäin toisen neljänneksen antia ilmaisulla ”positiivinen”, mutta Eurooppa saattaa tökkiä teräksessä. Hinnat ovat markkina-arvioiden mukaan pysyneet paremmin kopillaan Pohjois-Amerikassa verrattuna Eurooppaan.
Konepajat yhä iskussa
Digitalisoituneet konepajayhtiöt eli teknologiayhtiöt voi nostaa pörssin ankkuriyhtiöiksi, joka ovat lyöneet ennätyksiä tilauskannoissa. Yhteenlaskettu tilauskanta teki noin 32 miljardia euroa maaliskuun lopussa, mikä kantaa myös toisella kvartaalilla ja kolmannellakin kvartaalilla.
Kahdeksan suurta konepajaa saavutti viime vuoden toisella neljänneksellä noin 8,5 miljardin euron liikevaihdon ja noin 700 miljoonan euron euron yhteenlasketun liikevoiton, joka Angervuon ennusteen mukaan pysynee melko lailla samalla tasolla.
”Mutta tuottajahinnat, kuten energian hinta on pudonnut jyrkästi alas, mikä tulee esiin liikevaihdon laskuna. Osa tilauskannoista on siten tullut sisään korkeiden kustannusten aikana, mikä luo riskiä kannattavuudelle myös palkkojen nousun kautta, Angervuo lisää.
Sijoittajat ovat suosineet konepajoja ostoillaan, mikä näkyy yhtiöiden kurssinousuna ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Teollisuuden ykkösketjun kurssinousijoiksi voi osinkojen kanssa nostaa muun muassa Uponorin (+74,5%), Wärtsilän (+32,8%), Konecranesin (+32,5%), Ponssen (+28,9%), Cargotecin (+25,1%), Metson (+16,5%), Valmetin (+3,9%) ja Koneen (+2,7%).
”Konepajojen uudet tilaukset ovat ehkä kääntyneet pieneen laskuun toisella neljänneksellä, mutta lyhyen aikavälin kannattavuusnäkymiä voi pitää vakaina myös korkeiden korkojen aikana”, Angervuo toteaa.
Neste on arvoitus
Yhden piensijoittajien suosikin eli Nesteen osakekurssi on heikentynyt noin 16 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Angervuo toteaa, että osakekurssin taso riippuu yhtiön biopohjaisten tuotteiden verokohtelusta ja menekistä vientimaissa sekä myös raakaöljyn hinnasta.
”Nesteen tuotantokapasiteetti lisääntyy lähivuosina merkittävästi, joka vakauttanee kurssikehitystä pidemmällä aikavälillä”, Agervuo lisää.
Nesteen liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto heikkenee Angervuon ennusteen mukaan jonkin verran toisella neljänneksellä verrattuna vuoden 2022 lähes miljardin euron liikevoittoon.
Nordea kurssi heiluriliikkeessä
Nordean osakekurssi on noussut ensimmäisellä vuosipuoliskolla 7,3 prosenttia mukaan luettuna osingot. Finanssikonsernin osakekurssi hyppäsi helmikuussa jo yli 12 euron, mutta kurssi on sitten pomppinut 9-10,5 euron välissä.
Nordea paransi tulostaan edellisen vuoden toisen kvartaalin 1,3 miljardista eurosta lähes 1,7 miljardiin euroon. Eli korkojen nousu tukee pankkien tulosta.
”Riskit mahdollisista luottotappioista Ruotsin kiinteistökriisistä pitävät sijoittajien taholta liikehdintää Nordean kurssitasossa”, Angervuo lisää.
”Milloin pankit alkavat maksaa käyttelytileille korkoa,” Angervuo kysyy,
Sampo ei varoittanut
Sampo on myynyt kaikki Nordean osakkeet, minkä seurauksena yhtiön on hankittava tulosta perinteisellä vakuutusliiketoiminnalla.
Angervuo kummastelee sitä, miksi Sampo ei antanut pörssitiedotetta tanskalaisen tytäryhtiönsä eli Topdanmarkin ilmoitukseen yhtiön tuloksen heikentymisestä viikko sitten.
”Topdanmarkin osakekurssi on laskenut kesäkuun alusta noin 12 prosenttia. Sammon osake on pudonnut 15,4 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla”, Angervuo toteaa.
