Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ravistelee maailmankaupan perustuksia useilla tullialoitteillaan.
Presidentti on päättänyt asettaa Kiinalle 10 prosenttiyksikön tullit. Kiinan vastaus tuli nopeasti: se asetti 15 prosentin tuontitullit yhdysvaltalaiselle kivihiilelle ja nestemäiselle maakaasulle. Lisäksi kymmenen prosentin tullit tulevat amerikkalaiselle raakaöljylle, maatalouskoneille ja suuritehoisille autoille.
Kanadaa ja Meksikoa Trump uhkaa 25 prosentin tuontitulleilla. Näitä tulleja on nyt lykätty kuukaudella.
Sunnuntaina presidentti ilmoitti suunnitelmastaan asettaa 25 prosentin tullimaksu kaikille Yhdysvaltoihin tuotaville teräs- ja alumiinituotteille. Hän sanoi myös ilmoittavansa vastavuoroisista tulleista tiistaina tai keskiviikkona, ja ne tulevat voimaan lähes välittömästi. Tullit koskevat kaikkia maita ja niiden suuruus vastaa kunkin maan asettamia tullimaksuja.
”Hyvin yksinkertaisesti, jos he veloittavat meiltä, me veloitamme heiltä”, Trump sanoi vastavuoroisista tullisuunnitelmistaan.
Yhdysvaltojen suurimmat teräksen tuontimaat ovat Kanada, Brasilia ja Meksiko.
Trump on kertonut aikeistaan asettaa tulleja pian myös Euroopan unionille. EU:n komissio on valmistautunut Trumpin tullipäätöksiin ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan EU on valmis koviin neuvotteluihin sekä ratkaisun etsimiseen Yhdysvaltojen kanssa.
Tullisuunnitelmat ovat osa Trumpin hallintonsa jatkuvia pyrkimyksiä puuttua Yhdysvaltojen kaupan epätasapainoon ja suojella kotimaisia teollisuudenaloja.
Mahdolliset tuontitullit merkitsevät merkittävää kiristystä kauppapolitiikassa ja muistuttaa samankaltaisia toimia Trumpin edellisellä presidentin virkakaudellaan.
Vuonna 2018 presidentti Trump määräsi 25 prosentin tullit teräkselle ja 10 prosentin tullit alumiinille kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Nämä tullit aiheuttivat jännitteitä keskeisten liittolaisten ja kauppakumppaneiden kanssa, jotka väittivät toimien voivan vahingoittaa maailmanlaajuista kauppaa ja talouden vakautta.
Uusi ilmoitus on jo herättänyt huolta siitä, että kohdemaat voivat ryhtyä vastatoimiin ja että kauppasuhteet voivat kärsiä laajemmin.
Trumpin tullipolitiikka heijastuu jo Eurooppaan.
Danske Bank arvioi aamukatsauksessaan, että markkina on voimistanut hinnoitteluaan Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskoronlaskuista noin yhdellä 25 korkopisteen leikkauksella.
”Muutos korostaa, että tullit ovat Euroopalle ensisijaisesti alasuuntainen kasvuriski, eivätkä yläsuuntainen inflaatioriski. Tullit rasittaisivat vientiyrityksiä, ja odotuksia vaisumpi talouskehitys heikentäisi yritysten hinnoitteluvoimaa”, pankki toteaa.
Yhdysvalloissa ongelma on sitkeästi korkeana pysyvä inflaatio ja inflaatio-odotusten nousu.
Yhdysvalloissa inflaatiohuolet ovat pitäneet lyhyitä korkoja koholla. Perjantai-iltapäivänä julkaistu Michiganin yliopiston keräämä kuluttajien inflaatio-odotus nousi korkeimmilleen yli kahteen vuoteen – 3,3 prosentista 4,3 prosenttiin.
Yhdysvalloissa Trumpin tullisuunnitelmat eivät näytä juurikaan hetkauttavan osakemarkkinoita. Yhdysvalloissa S&P 500 -osakeindeksi on noussut kuukaudessa 3,4 prosenttia. Teknologiapainotteinen Nasdaq on noussut samalla ajanjaksolla peräti 9,2 prosenttia. Euroopassa puolestaan STOXX Europe 600 -osakeindeksi on noussut kuukaudessa 6,5 prosenttia.
