Sijoittajat ovat lisänneet sijoituksiaan kultaan kasvavien huolien vuoksi maailman talouden tilasta ja kiristyvistä kauppajännitteistä. Jalometallin hinta on noussut 15 prosenttia tänä vuonna. Nousua ovat vauhdittanet erityisesti keskuspankkien massiiviset ostot sekä vahva kysyntä Aasiassa.
Nyt kullan hinta on pitkän nousujakson jälkeen kääntynyt laskuun. Jalometallin hinta nousi 2. huhtikuuta ennätykselliseen 3130 dollarin unssitasoon, mutta on sen jälkeen laskenut 3034 dollariin.
Vaikka kultaa pidetään yleisesti turvasatamana epävarmoina aikoina, se voi olla mukana myös merkittävissä myyntiaalloissa. Exness-yhtiön markkinastrategi Christopher Tahir arvioi, että sijoittajat joutuvat realisoimaan omistuksiaan kattaakseen tappioita muilla markkinoilla.
Osakkeet ovat kolmen päivän aikana laskeneet jyrkästi Aasiassa ja Euroopassa – samaan aikaan kun dollari on heikentynyt.
Kurssilaskun ja dollarin heikentymisen taustalla on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin käynnistämä kauppasota.
Trump ilmoitti keskiviikkona 2. huhtikuuta 2025 merkittävistä tuontitulleista, jotka sisältävät laaja-alaisia yleistulleja lähes kaikkia Yhdysvaltojen kauppakumppaneita vastaan. Lisäksi päätöksessä määrättiin erityisiä ”vastavuoroisia” lisätulleja, jotka kohdistuvat yksittäisiin maihin.
Yleistullien taso on 10 prosenttia, mutta vastavuoroiset tullit nostavat kokonaismäärän joissakin tapauksissa huomattavasti korkeammaksi. Esimerkiksi Euroopan unionille määrättiin 20 prosentin tuontitulli, Kiinalle 54 prosenttia ja Japanille 24 prosenttia.
Kauppasota kärjistyi viime perjantaina, kun Kiina ilmoitti 34 prosentin vastatulleista kaikille Yhdysvalloista tuotaville tavaroille. Kiinan valtiovarainministeriö vahvisti päätöksen, ja tullit astuvat voimaan 10. huhtikuuta.
”Kysynnän tekijät, jotka ovat johtaneet poikkeuksellisen korkeaan kullan arvon nousuun, todennäköisesti jatkuvat. Lisätukea odotetaan keskipankkien ostotoiminnasta, kultaan sidottujen pörssirahastojen kasvusta kehittyneillä markkinoilla sekä kiinalaisten vakuutusyhtiöiden mahdollisesta ’merkittävästä allokaatiosta’ jalometalliin”, toteaa Deutsche Bankin analyytikko Michael Hsueh uutistoimisto Bloombergin mukaan.
Valkoisen talon mukaan kultaa ei ole sisällytetty tullien piiriin, mikä toistaiseksi vähentää riskiä suurista hintaeroista Yhdysvaltojen ja muun maailman markkinoiden välillä.
Kullan hintaa tukevat edelleen keskuspankkien jatkuvat ostot. Esimerkiksi Kiinan keskuspankki on jatkanut kultaostojaan.
Geopoliittiset riskit pysyvät koholla. Lähi-idässä Israel jatkaa operaatioitaan Gazassa, ja Itä-Euroopassa Venäjän hyökkäykset ovat lisänneet epäilyksiä jännitteiden äkillisestä purkautumisesta — mikä voi edelleen vahvistaa kullan asemaa turvasatamana.
Lisäksi kiristyvät kauppajännitteet ja mahdollinen inflaation kiihtyminen voivat lisätä kullan houkuttelevuutta perinteisenä keinona suojautua inflaatiolta.
