Sijoituslegenda Warren Buffett on kerryttänyt sijoitusyhtiö Berkshire Hathawayssä ennätyksellisen 344 miljardin dollarin kassavarannon.
Omahan Oraakkelina tituleeratun Buffettin johtama Berkshire on ollut nettomyyjänä osakkeissa yhtäjaksoisesti 11 vuosineljännestä. Yhteensä yhtiö on myynyt nettomääräisesti yli 177 miljardin dollarin edestä osakkeita. Samalla Buffett valmistautuu siirtämään yhtiön vetovastuun Greg Abelille tammikuussa 2026.
Pelkästään kuluvan toisella neljänneksellä Berkshire myi osakkeita 6,9 miljardilla dollarilla ja osti 3,9 miljardilla dollarilla. Suurin yksittäinen myyntikohde on ollut Apple, jonka osakkeista Buffett on luopunut noin kahden kolmasosan verran vuoden 2024 alusta.
Samalla sijoituslegendan suosima arvostuskerroin, Buffett-indikaattori, on syyskuun alussa noussut ennennäkemättömään 217 prosenttiin.
Buffettin-indikaattori vertaa kaikkien julkisten yhtiöiden yhteenlaskettua markkina-arvoa Yhdysvaltain bruttokansantuotteeseen. Lukema ylittää reilusti vuosituhannen vaihteen IT-kuplan huipun noin 140 prosentin lukeman ja on yli kaksinkertainen Buffettin kohtuullisena pitämään 70–80 prosenttiin nähden. C
Tämänhetkinen lukema tarkoittaa, että osakemarkkinoita voidaan pitää “vahvasti yliarvostettuina” suhteessa USA:n bruttokansantuotteeseen.
Osakkeiden takaisinostot jäissä
Buffettin toimet kuvastavat hänen sijoitusfilosofiaansa. Miljardööri on toistuvasti osoittanut, että hän kerää mieluummin käteistä kuin maksaa ylihintaa osakkeista – myös silloin, kun häntä arvostellaan sivussa pysyttelemisestä markkinoiden noustessa.
Yhtiö lopetti myös omien osakkeidensa takaisinoston toisella neljänneksellä, vaikka Berkshire Hathawayn kurssi on laskenut yli 10 prosenttia huipustaan. Päätös kertoo siitä, että Buffettin mielestä edes oman yhtiön osakkeet eivät nykyhinnoilla tarjoa riittävää arvoa.
Kokonaisuutta monimutkaistaa vielä Buffettin suunniteltu eläkkeelle jäänti vuoden 2025 lopussa, jolloin Greg Abel nousee toimitusjohtajaksi. Abel on vakuuttanut Buffettin johtamiskyvyillään etenkin Berkshire Hathaway Energyn kautta. Vuoden 2025 yhtiökokouksessa Buffett ilmaisi täyden luottamuksensa Abeliin ja totesi, että Berkshire menestyy tulevaisuudessa hänen johdossaan entistä paremmin.
62-vuotias kanadalainen perii paitsi jättimäisen liiketoimintaimperiumin myös ennätyksellisen kassan, jonka käyttö tulee olemaan haastavaa ylikuumassa markkinassa.
Osakkeet ovat pitkäjännitteisen sijoittajan valinta
Toisaalta osakkeiden hylkääminen ja siirtyminen joukkovelkakirjoihin tai käteiseen ei ole pitkällä aikavälillä voittava strategia, Buffett on muistuttanut.
Buffett painottaa, että vaikka Berkshirellä on poikkeuksellisen paljon käteistä, suurin osa omistuksista on edelleen osakkeissa. Eikä tämä strategia tule muuttumaan.
Korkean inflaation ja USA:n ylivelkaantumisen ympäristössä käteisen ja joukkovelkakirjojen arvo saattaa rapistua, mutta yritykset voivat yhä tuottaa voittoa ja kasvattaa osakkeenomistajien vaurautta pitkällä aikavälillä.
Buffett kehottaa sijoittajia ostamaan laajaa Yhdysvaltain markkinaa seuraavia, edullisia indeksirahastoja.
”Osta säännöllisesti S&P 500 -indeksirahastoa, jolla on matalat kulut. Se on järkevää lähes aina,” Buffett totesi CNBC:lle jo vuonna 2017.
Buffett vastustaa tulleja
Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon vuonna 2025 on ravistellut maailmanmarkkinoita erityisesti uusien, laajojen tullipäätösten myötä.
Buffett on tuonut omassa vuosikokouksessaan ja lehdistöesityksissään voimakkaasti esiin näkemyksensä, jonka mukaan tariffit eivät saa muuttua taloudellisen sodankäynnin aseeksi. Hänen mukaansa vapaakauppa on avain niin Yhdysvaltojen kuin koko maailman hyvinvoinnille.
Buffett pelkää etenkin vastatullien kierteen ja globaalien toimitusketjujen häiriöiden vaikuttavan pitkäaikaisesti Yhdysvaltojen kasvunäkymiin sekä inflaatiopaineisiin, jotka osaltaan kiristävät myös rahapolitiikkaa.
Berkshiren vuosikokouksessa sekä julkilausumissaan hän totesi tariffien olevan tosiasiallisesti ”taloudellisen sodan” väline, joka voi laukaista laajoja negatiivisia ketjureaktioita. Näitä ovat hintojen nousu, toimitusketjujen häiriöt sekä vastatariffit, joista kärsivät etenkin amerikkalaiset viljelijät ja vientiyhtiöt.
”Tariffit kasvattavat arjen perushyödykkeiden hintaa, heikentävät toimitusketjuja ja voivat johtaa vastatoimiin, jotka tuovat lisäpaineita amerikkalaisille yrityksille ja kuluttajille”, Buffett summasi.
