Yrittäjyys

Yrittäjiä vai työntekijöitä? Ruokalähettipalvelu Wolt ei aio noudattaa viranomaisten vaatimuksia

Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen.

Ruokalähettipalvelu Woltin ruokalähetit ovat itsenäisiä yrittäjiä. Se kismittää työministeriä.

Aluehallintovirasto on pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaiselta työneuvostolta lausuntoja työaikalain soveltumisesta kahden yhtiön ruokalähettien työhön. Lausuntopyynnössä on kyse erityisesti siitä, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai yrittäjäasemassa.

Yhtiöt ovat pitäneet ruokalähettejä itsenäisinä yrittäjinä, joiden tekemään työhön ei sovelleta työlainsäädäntöä. Työneuvosto puolestaan katsoi, että työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät ruokalähettien työssä. Työneuvosto äänesti ratkaisusta työnantajapuolen jättäessä eriävän mielipiteensä.

Kysymys on niin sanotusta alustavälitteisestä työstä. Työssä hyödynnetään yhtiön ylläpitämää digitaalista alustaa, jonka välityksellä ruokalähetit saavat tiedon kuljetustarpeesta. Yhtiö rekrytoi ravintoloita alustansa käyttäjiksi ja ruokalähettejä kuljetustehtäviin.

Ruokalähettitoiminta ei ole mitään nappikauppaa, sillä toinen yhtiöistä, suomalainen vuonna 2014 perustettu teknologiayritys Wolt toimii tällä hetkellä 23 maassa ja yli 120 kaupungissa. Woltin mobiilisovelluksella tai verkkosivuilla asiakkaat voivat tilata ravintolaruokaa sekä päivittäis- ja vähittäiskaupan tavaroita alustan kumppaneilta.

Marraskuussa 2020 yhtiöllä oli yli 27 000 ravintolakumppania, 48 000 lähettikumppania, kahdeksan miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää sekä noin 1700 työntekijää.

Hallitus selvittää työlainsäädännön muutostarpeita

Työneuvoston näkemyksen mukaan yritysten ruokalähetit tekevät työtään työsuhteessa ja kuuluvat työaikalain soveltamisen piiriin.

”Vaikka työneuvoston lausunnot eivät ole sitovia, ne ovat merkittävä linjaus. Alustatalouden piirissä työskentelee Suomessa tuhansia ihmisiä, joiden aseman arviointiin työneuvoston kannanotto vaikuttaa. Oletan, että yritykset tekevät nyt omalta osaltaan tällaista arviointia”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Haataisen mukaan hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan selvittämään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta.

”Alustatalous on tämän työn keskiössä, ja työneuvoston linjaus tullaan ottamaan huomioon valmistelussa”, ministeri Haatainen jatkaa.

Ruokalähettiyhtiö Wolt on Kauppalehden mukaan reagoinut voimakkaasti työneuvoston lokakuussa antamaan lausuntoon.

Woltin linja on, että lähettejä ei tule pakottaa työsuhteeseen, mutta nykytilassa on parannettavaa. Yhtiö ei aio noudattaa työsuojeluviranomaisen mahdollista kuulemismenettelyn jälkeistä kehotusta työllistää lähetit työsuhteessa.

Yhtiön näkemyksen mukaan lähetit ovat yrittäjiä.

”Olisi tärkeää kuunnella, mitä lähetit itse sanovat. Ei ole reilua sanoa kaikille läheteille, että nyt pakotamme teidät työsuhteeseen, koska yksi elin on ollut sitä mieltä, vaikka valtaosa läheteistä haluaa jatkaa yrittäjinä”, kertoo Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen Ylen haastattelussa.

Mykkänen perustelee kantaansa yrityksen teettämään kyselyyn, jonka mukaan hieman yli puolet läheteistä haluaisi jatkaa yrittäjänä.

SAK:n lakimies: työsuhteen ”naamiointia”

SAK:n lakimies Paula Ilveskivi väittää, että Woltin teettämä kaupallinen toimeksiantokysely on todistusvoimaltaan olematon.

”Itse laadittujen kysymysten perusteella ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että vastaajat valitsisivat yksinyrittäjyyden palkkatyön sijaan. Kysyttiinkö vastaajilta esimerkiksi, haluaisivatko he palkallisen kesäloman tai sairausajan palkan? Tuskinpa”, Ilveskivi kirjoittaa blogissaan.

Ilveskiven mukaan käytännössä Wolt ja monet muut alustatalouden yritykset kutsuvat teettämäänsä työtä toimeksiannoiksi tai kumppanuudeksi. Hänen mukaansa näin tosiasiallinen työsuhde naamioidaan itsensätyöllistämiseksi, kevytyrittäjyydeksi tai muulla nimellä kulkevaksi toiminnaksi, josta puuttuu työsuhteeseen kuuluva turva.

”Wolt väittää harhaanjohtavasti, että lähetin työhön kuuluvaa vapautta valita omat työaikansa ei ole mahdollista toteuttaa nykyisen työlainsäädännön puitteissa”, Ilveskivi toteaa.

Verottajan linja on kuitenkin toinen. Sen mukaan Wolt-lähettien työssä on kyseessä yrittäjämuotoinen työ. Samalla linjalla ovat myös vakuutusyhtiö LähiTapiola ja tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunta.

Wolt pyysi Verohallinnolta näkemystä asiasta ja verohallinnon kanta on, että Woltin ja lähettikumppaneiden välinen sopimus on toimeksiantosuhde, ei työsuhde. Siksi ruokalähetit ovat näin rinnastettavissa yrittäjiin.

Lue myös tämä: Kolme kotimaista teknoyhtiötä hurjassa kasvussa – Megatrendit tarjoavat huikeita kasvumahdollisuuksia startup-yrityksille

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös