SalkunRakentaja

Indikaattorit

Ennuste: Suomen inflaatio kiihtyy korkeammalle kuin kertaakaan yli 30 vuoteen

Inflaatiokehitys Suomessa. Kuva: Tilastokeskus.

Suomen talous on kohtaamassa samanaikaisesti sekä hidastuvan talouskasvun että kiihtyvän inflaation.

Ukrainan sota heikentää talousnäkymiä niin kotimaassa kuin maailmalla. Länsimaat ovat asettaneet Venäjää vastaan ennennäkemättömän kovat taloudelliset pakotteet. Pakotteet kattavat rahoitussektoriin kohdistuvia pakotteita, henkilöpakotteita, aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja ja esimerkiksi sensitiivisen teknologian vientikieltoja.

Kauppakamarien asiakirjatilastot kertovat, että yritykset ovat reagoineet Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäyssotaan ripeästi ja vienti Venäjälle on vähentynyt dramaattisesti. Sodan alettua alkuperätodistusten määrä on pudonnut 50 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi, että Venäjän aloittama hyökkäyssota todennäköisesti nopeuttaa Suomen ja koko EU:n irrottautumista Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta ja kiihdyttää uusien energialähteiden käyttöönottoa sekä niihin liittyvää t&k-toimintaa.

Sota heikentää maailmantalouden kasvua merkittävästi

OP Ryhmän ekonomistit ennustavat Suomen talouskasvun olevan tänä vuonna 2,0 prosenttia ja ensi vuonna yhden prosentin. Talouskasvu hidastuu siis molempina vuosina 0,7 prosenttiyksikköä tammikuun ennusteesta.

Sota Ukrainassa heijastuu talouteen ulkomaankaupan vähenemisen, energian kallistumisen ja epävarmuuden nousun myötä. Globaalisti merkittävin vaikutus tulee energian kallistumisesta ja Venäjän talouden kriisistä.

OP Ryhmän ekonomistit ennustavat maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,1 prosenttia.

Venäjän hyökkäyksen seuraukset hidastavat maailmantalouden kehitystä merkittävästi, mutta kehitystä dominoi yhä elpyminen koronapandemian aiheuttamasta taantumasta. Globaali talouskasvu jatkuu kohtalaisen hyvänä, mutta riskit heikommasta kehityksestä ovat suuret, mikäli energian hinta jatkaa kallistumistaan.

”Järkyttävästä tilanteesta huolimatta talouden näkymiä joudutaan arvioimaan tilannekuvan hahmottamiseksi siitäkin huolimatta, että epävarmuus on poikkeuksellisen suurta. Arviomme olivat jo aiemmin varovaisia, ja nyt ennusteemme on verrattuna esimerkiksi kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n tammikuun ennusteeseen 0,7 prosenttiyksikköä matalampi sekä tänä vuonna että ensi vuonna”, kertoo OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Myös euroalueen talouskasvu kärsii selvästi, mutta on yhä kohtalaisen hyvissä lukemissa etenkin tänä vuonna. Euroalueen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,2 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Bruttokansantuotteen taso jää ensi vuonna 0,6 prosenttiyksikköä aiempaa arviota matalammaksi. 

Suomi kärsii euroaluetta enemmän

Suomen talouskasvu hidastuu euroaluetta enemmän, ja talous painuu tilapäisesti potentiaalia heikompaan kasvuun. OP Ryhmän ekonomistit ennustavat BKT:n kasvavan tänä vuonna 2 prosenttia (aiemmin 2,7 prosenttia) ja vuonna 2023 prosentin (aiemmin 1,7 prosenttia).

Talouskasvuennuste on siis molempina vuosina 0,7 prosenttiyksikköä tammikuun ennustetta pienempi. Oletuksena on, että ulkomaankauppa Venäjän kanssa jää olemattomaksi, ja korvaavien vientimarkkinoiden löytäminen vie aikaa.

”Ennustetta laatiessa on jouduttu tekemään lukuisia oletuksia. Tällä erää on jokseenkin mahdotonta arvioida muun muassa öljyn hinnan kehitystä. Olemme jälleen tilanteessa, jossa taloutta täytyy seurata nopeiden indikaattorien valossa, ja tarkistaa tilannekuvaa aina tarpeen vaatiessa,” toteaa Heiskanen.

Kiihtyvä inflaatio ja kohoavat korko-odotukset

Euroalueen inflaatio nousee OP:n ennusteessa tänä vuonna 5,5 prosenttiin ja säilyy myös ensi vuonna Euroopan keskuspankin tavoitteen yläpuolella. Rahapolitiikassa joudutaan tasapainottelemaan korkeamman inflaation ja hitaamman kasvun kanssa.

Kokonaisuutena markkinoiden korko-odotukset ovat laskeneet Venäjän hyökkäyksen jälkeen vain hieman, OP arvioi.

Pankki ennustaa, että inflaatio on tänä vuonna Suomessa nopeinta vuoden 1990 jälkeen.

Kuluttajahintojen OP arvioi nousevan tänä vuonna keskimäärin 4,4 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia. Inflaatioennuste perustuu oletukselle, että öljyn hinta on keskimäärin noin 110 dollaria barrelilta.

Viennin lisäksi myös yksityinen kulutus kehittyy aiempia arvioita heikommin. Kiihtyneen inflaation seurauksena käytettävissä olevat reaalitulot laskevat tänä vuonna. Lisäksi epävarmuus voi heijastua kulutuspäätöksiin.

Kotitalouksilla on kuitenkin hyvä taloustilanne ja niille koronapandemian aikana kertyneet säästöt vaimentavat nyt koettavan sokin vaikutusta.

Energian hinnannousu on uhka investoinneille

Kokonaisuutena Suomen taloustilanne säilyy kohtalaisena, koska talous oli elpymässä hyvää vauhtia koronakriisistä. Työttömyysasteen lasku kuitenkin pysähtyy, ja työllisyyden kasvu jää aiemmin arvioidusta.

Erityisesti energian hinnan nousu ja epävarmuuden vaikutus kulutus- ja investointipäätöksiin ovat kuitenkin merkittäviä uhkia näkymille.

”Venäjän hyökkäyksen aiheuttama kriisi koettelee Suomen taloutta ankarasti, mutta verrattain hyvän lähtötilanteen vuoksi taloudella on sietokykyä. Taloudessa vaaditaan nyt uutta tilannearviota, jolla voidaan joustavasti sopeutua kriisin seurauksiin, eikä ainakaan pahentaa tilannetta. Tämä koskee kaikkia talouden toimijoita”, toteaa Heiskanen.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös