Kansainväliset osakkeet ovat pärjänneet hyvin tänä vuonna, mutta nousuvaraa riittää yhä, kertoi J.P. Morgan Asset Managementin Yhdysvaltain markkinoiden päästrategi Gabriela Santos sijoitusalan Future Proof Citywide -konferenssissa Miamissa.
Hän viittasi MSCI ACWI ex USA -indeksiin, laajaan kansainväliseen indeksiin, jonka arvostustason alennus suhteessa S&P 500 -indeksiin on nyt 30 prosenttia, kun se oli vuoden alussa 40 prosenttia. 20 vuoden keskiarvo on 15 prosenttia.
Santosin mukaan siirtymä kansainvälisiin osakkeisiin on suuri salkkujen uudelleenjärjestely, jonka taustalla on niin sanottujen mahtiseitsikon osakkeiden korjausliike, ei niinkään pelko Yhdysvaltojen taantumasta.
Santos pitää erityisesti Eurooppaa ja Japania houkuttelevina kohteina, koska ne ovat jääneet amerikkalaisten sijoittajien huomiossa vähemmälle. Euroopassa ja Japanissa pankkisektori on houkutteleva, koska deflaatio on päättynyt ja positiiviset korot ovat palanneet.
Euroopassa Santos suosii myös teollisuusosakkeita, erityisesti Saksan ja laajemmin Euroopan kasvaneiden puolustusmenojen vuoksi. Japanissa hän pitää kotimarkkinoille suuntautuvia yhtiöitä houkuttelevina palkkojen ja kotimaisen kulutuksen kasvun myötä.
Riskin keventäminen on ollut ajankohtaista
Nykyinen markkinamyllerrys tarjoaa tilaisuuden palata perusasioiden äärelle, totesi konferenssissa Morningstarin passiivisten strategioiden johtaja Bryan Armour.
”Yhdysvaltain osakkeiden osuus salkuista on historiallisen korkealla, joten nyt on erinomainen hetki hajauttaa enemmän,” Armour sanoi. ”Se ei tarkoita, että Yhdysvaltain osakkeet pitäisi myydä, vaan että salkkuun kannattaa lisätä korkosijoituksia ja kansainvälisiä osakkeita.”
”Emme voi tietää, mitä tapahtuu, joten turha yrittää arvata,” hän lisäsi. ”Pidä salkku hyvin hajautettuna ja keskity pitkään peliin. Sijoittamisessa tylsä on usein fiksuin.”
Yksi vähäriskisempi markkinasegmentti on ETF-rahastot, jotka keskittyvät osinkoa kasvattaviin yhtiöihin, Armour vinkkasi.
Osakkeiden kultainen keskitie löytyy keskisuurista yhtiöistä, kertoi John Hancock Investment Managementin sijoitusjohtaja Emily Roland.
”Nämä osakkeet käyvät kauppaa 30 prosentin alennuksella suuriin yhtiöihin verrattuna ja ovat laadukkaampia kuin pienet yhtiöt – parempi kannattavuus, vakaammat tulokset, enemmän käteistä taseessa ja vähemmän velkaa,” hän perusteli konferenssissa keskisuurten yhtiöiden sijoitusteesiä.
”Suurten yhtiöiden haaste on arvostustasot, jotka ovat 20-kertaisia tuleviin tuloksiin nähden,” Roland lisäsi. ”On vaikea saada enää lisää arvostuskertoimen kasvua, ja juuri arvostuskertoimen nousu on ollut osaketuottojen avainajuri viime vuosina.”
Keskisuurten osakkeiden lisäksi Roland suosii myös joukkovelkakirjoja.
”Aliarvostettuja ovat tylsät bondit,” hän sanoi. ”Niitä ei ole hinnoiteltu oikein ja ne ansaitsevat enemmän huomiota.”
Vaikka Roland ei usko korkojen pysyvän näin korkeina, hän pitää niitä tuloturvana. Hänen suosikkinsa ovat keskipitkät, seitsemän–kymmenen vuoden maturiteetin joukkolainat.
Laajan joukkolainaindeksin tuotto on noin 4,7 prosenttia, ja vakavaraisten yrityslainojen tuotto on noin 5,25 prosenttia — otan sen ilomielin,” hän sanoi. ”Lukitse tulovirta vuosiksi. Saat vain kolmanneksen osakkeiden riskistä.”
WSJ: Näin amerikkalaiset sijoittajat reagoivat talouden epävarmuuteen
Wall Street Journal (WSJ) haastatteli viittä amerikkalaista sijoittajaa selvittääkseen, miten he suhtautuvat markkinoiden viimeaikaisiin heilahteluihin ja talouden epävarmuuteen. Osakemarkkinoiden laskut, Trumpin tullipolitiikka sekä liittovaltion menoleikkaukset ovat saaneet monet pohtimaan uudelleen sijoitusstrategiaansa ja etsimään turvaa tai uusia mahdollisuuksia.
28-vuotias sotilasvirkamies Aaron Hilton kertoi WSJ:lle pysyvänsä uskollisena pitkän aikavälin suunnitelmalleen. Hän on jopa lisännyt sijoituksiaan markkinoiden laskiessa, vähentänyt kulutustaan ja käyttänyt säästyneet varat indeksirahastojen ja kryptoyhtiöihin sijoittavien ETF:ien ostamiseen. Hiltonin mukaan hänen työnsä vakaus ja pitkä sijoitushorisontti antavat mahdollisuuden ottaa markkinoiden volatiliteetti rauhallisesti vastaan.
Toisenlaisen ratkaisun teki 37-vuotias farmaseutti Andrew Gouda, joka siirsi merkittävän osan sijoituksistaan pois Yhdysvalloista. Hän kertoi WSJ:lle siirtyneensä jalometalleihin, kaivosteollisuuteen ja kansainvälisiin osakkeisiin sijoittaviin ETF:iin, koska uskoo Yhdysvaltojen talouden haavoittuvuuden kasvaneen. Gouda totesi erityisesti, että keskiluokan amerikkalaisten arki ei enää heijastu pörssin kehityksessä.
Eläköitynyt lääkäri Vijay Gandevia, 59, puolestaan kertoi WSJ:lle, ettei hän aio muuttaa mitään. Hänen salkustaan noin 70 prosenttia on edelleen sijoitettuna Yhdysvaltojen osakemarkkinoita seuraaviin indeksirahastoihin. Gandevia korosti, että volatiliteetti ei ole sama asia kuin todellinen riski, ja hän luottaa siihen, että pitkäjänteisyys palkitaan.
Viisikymppinen varainhoitaja Catherine Faddis kertoi lehdelle huolestuneensa talouden suunnasta ja vähentäneensä teknologiaosakkeita, erityisesti ns. Magnificent Seven -yhtiöitä. Hän siirsi noin 20 prosenttia sijoituksistaan lyhyihin valtionlainoihin, pitäen niitä turvallisempana vaihtoehtona epävarmassa markkinassa.
Wall Street Journal haastatteli myös 61-vuotiasta viestintäkonsulttia Chris Ullmania, joka näkee markkinoiden laskun ostopaikkana. Hän kertoi sijoittaneensa merkittävästi lisää laajasti hajautettuihin indeksirahastoihin ja uskoo edelleen Yhdysvaltain talouden pitkän aikavälin vahvuuteen, vaikka lyhyen aikavälin epävarmuus aiheuttaakin huolta.
