Yksi sijoitusmaailman arvostetuimmista kommentaattoreista, amerikkalainen sijoittaja jaOaktree Capital Management -yhtiön perustaja Howard Marks on yhdysvaltalainen sijoittaja esiintyi hiljattain Bloomberg Televisionin Bloomberg Open Interest -ohjelmassa jakamassa näkemyksiään talouden tilasta.
Marks on tunnettu erityisesti arvosijoittamiseen, markkinasykleihin ja riskienhallintaan liittyvistä sijoitusnäkemyksistään. Vuonna 2024 Oaktree hallinnoi 205 miljardin dollarin varoja.
Haastattelussa Marks käsitteli useita ajankohtaisia aiheita, kuten Trumpin hallinnon asettamien tullien vaikutusta, luottomarkkinoiden kehittymistä ja sitä, kuinka sijoittajien tulisi navigoida nykyisessä epävarmuuden ympäristössä.
Donald Trump julkisti keskiviikkona 2. huhtikuuta 2025 merkittävät tuontitullipäätökset, jotka ravistivat sekä Yhdysvaltain että globaalin talouden perusteita. Päätökset sisälsivät laaja-alaisia yleistulleja, jotka koskevat kaikkia Yhdysvaltojen kauppakumppaneita, sekä erityisiä ”vastavuoroisia” lisätulleja, jotka kohdistuvat yksittäisiin maihin.
Yleistullien tasoksi asetettiin 10 prosenttia, mutta vastavuoroiset tullit nostivat joidenkin maiden kohdalla kokonaismäärän huomattavasti korkeammaksi. Esimerkiksi Euroopan unionille määrättiin 20 prosentin tuontitulli, Kiinalle 54 prosenttia ja Japanille 24 prosenttia.
Kauppasota kärjistyi perjantaina, kun Kiina ilmoitti 34 prosentin vastatulleista kaikille Yhdysvalloista tuleville tuontitavaroille. Kiinan valtiovarainministeriö vahvisti päätöksen perjantaina, ja tullit astuvat voimaan 10. huhtikuuta.
Kiina lisäsi myös 11 amerikkalaista yritystä ”epäluotettavien tahojen listalle”, mikä mahdollistaa lisäsanktioiden kohdistamisen näihin yrityksiin.
Kiinan hallitus päätti myös asettaa vientirajoituksia harvinaisille maametalleille, kuten samariumille, gadoliniumille ja terbiumille, mikä voi merkittävästi vaikuttaa Yhdysvaltojen teknologiateollisuuteen.
Korkomarkkinoilta paremmat tuotot suhteessa riskiin
Haastattelussa Marks kertoo, että korkomarkkinat tarjoavat tällä hetkellä houkuttelevamman riskin ja tuoton suhteen kuin osakemarkkinat. Korkosijoitusten tuotot ovat muuttuneet entistä houkuttelevammiksi hänen analyysinsä jälkeen.
Esimerkiksi korkeariskisten high-yield-joukkovelkakirjojen tuotot olivat kuusi viikkoa sitten noin 7,2 prosenttia, mutta nyt ne ovat nousseet lähemmäksi kahdeksaa prosenttia.
Marksin mukaan korkomarkkinat tarjoavat selkeämmän kuvan odotettavasta tuotosta verrattuna osakkeisiin. Koroissa sijoittaja voi kohtuullisesti odottaa saavansa luvatut tuotot niin kauan kuin liikkeeseenlaskija ei joudu maksukyvyttömäksi.
Osakemarkkinoiden tuotot sen sijaan ovat vähemmän ennustettavia ja ovat viime vuosina olleet korkeita historiallisesti korkeiden P/E-kertoimien vuoksi.
Marks varoittaa, että nämä korkeat arvostustasot eivät välttämättä jatku, ja sijoittajien tulisi hillitä odotuksiaan tulevista osakemarkkinoiden tuotoista.
Tullit merkitsevät historiallista muutosta globaalin kaupan dynamiikassa
Merkittävä osa keskustelua keskittyi Trumpin hallinnon asettamiin uusiin tulleihin ja niiden laajempiin vaikutuksiin globaaliin kauppaan ja taloudelliseen vakauteen.
Marks kuvaili näitä tulleja yhdeksi merkittävimmistä muutoksista taloudellisessa ympäristössä hänen uransa aikana. Hän näki ne siirtymänä pois globalisaatiosta ja vapaakaupasta kohti protektionismia ja eristäytymistä Yhdysvaltojen osalta.
Marks korostaa, että globalisaatio on ollut historiallisesti talouskasvun ja tehokkuuden ajuri. Antamalla maiden erikoistua siihen, mitä ne tekevät parhaiten, globalisaatio on mahdollistanut alhaisemmat kustannukset kuluttajille ja korkeamman tuottavuuden maailmanlaajuisesti.
Tullit häiritsevät tätä järjestelmää lisäämällä toimitusketjuihin ylimääräisiä kustannuksia, jotka lopulta siirtyvät kuluttajien maksettavaksi, Marks varoittaa.
”Tullit ovat lisäkustannus. Jonkun täytyy maksaa se—ja todennäköisesti se on kuluttaja.”
Marks huomauttaa myös, että globalisaatio on ollut keskeinen tekijä inflaation hillitsemisessä viime vuosikymmeninä. Ilman globalisaation deflatorisia vaikutuksia inflaatio voisi nousta merkittävästi, mikä lisäisi entisestään taloudellisia haasteita.
Riskin ja tuoton arviointi epävarmassa ympäristössä
Kun Marksilta kysyttiin, kuinka sijoittajien tulisi arvioida riskin ja tuoton suhdetta eri omaisuusluokissa tässä epävakaassa ympäristössä, hän varoitti luottamasta liikaa historiallisiin tietoihin tulevan suorituskyvyn ennustamisessa.
Vaikka menneet trendit voivat tarjota kontekstia, ne eivät välttämättä täysin huomioi rakenteellisia muutoksia globaalissa taloudessa tai sijoittajakäyttäytymisen muutoksia.
Osakemarkkinoiden tuotot ovat viime vuosina olleet korkeita pääasiassa korkeiden arvostustasojen ansiosta eikä niinkään vahvan perustekijöihin perustuvan kasvun vuoksi, Marks korostaa. Näin ollen tulevat tuotot voivat jäädä historiallisia keskiarvoja alhaisemmiksi, elleivät arvostustasot palaudu kestävämmälle tasolle tai tuloskasvu kiihdy merkittävästi.
Toisaalta korkomarkkinat tarjoavat konkreettisempia mittareita riskin ja tuoton arviointiin.
”Koroissa voit odottaa saavasi luvatut tuotot niin kauan kuin liikkeeseenlaskija ei joudu maksukyvyttömäksi. Tämä ennustettavuus tekee luotoista houkuttelevan vaihtoehdon sijoittajille, jotka etsivät vakautta markkinamyllerryksen keskellä”, Marks toteaa.
Marks kuitenkin myönsi, että elämme aikaa, jolloin omaisuuserien hinnat mukautuvat nopeasti uusiin taloudellisiin realiteetteihin. Jokaisen sijoittajan on itse päätettävä, ovatko nämä hintamuutokset olleet riittäviä, riittämättömiä vai liiallisia, hän painottaa.
Marks kehotti sijoittajia lähestymään nykyistä ympäristöä varovaisesti ja nöyrästi. Vaikka mahdollisuuksia on olemassa – erityisesti korkomarkkinoilla – sijoittajien on punnittava riskit tarkasti suhteessa mahdollisiin tuottoihin.
Kauppajännitteiden kiristyminen, inflaatiopaineiden nousu ja geopoliittinen epävarmuus luovat monimutkaisen taustan, jossa perinteisiä sijoitusstrategioita voi olla tarpeen arvioida uudelleen.
Onko Yhdysvallat yhä paras paikka sijoittaa?
Haastattelussa käsiteltiin myös kysymystä siitä, onko Yhdysvallat edelleen houkuttelevin kohde sijoittajille.
Marks uskoo Yhdysvaltojen todennäköisesti säilyttävän tämän aseman vahvojen instituutioidensa ja syvien pääomamarkkinoidensa ansiosta, mutta hän ilmaisi huolensa maan pitkän aikavälin näkymistä.
Yksi huolenaihe on oikeusvaltioperiaate ja ennustettavuus – kaksi tekijää, jotka ovat perinteisesti tehneet Yhdysvalloista globaalin pääoman turvasataman. Marks vihjasi näiden etujen mahdolliseen heikkenemiseen poliittisen polarisaation ja arvaamattoman päätöksenteon vuoksi.
Toinen merkittävä ongelma on Yhdysvaltojen julkinen talous.
Marks vertasi Yhdysvaltojen julkista taloutta henkilöön, jolla on kultainen luottokortti ilman käyttörajoitusta – vertauskuva siitä, kuinka helposti Yhdysvallat on voinut lainata rahaa maailman reservivaluutan liikkeeseenlaskijana. Hän kuitenkin varoitti tämän etuoikeutetun aseman olevan vaarassa, jos luottamus dollariin tai Yhdysvaltojen velkaan alkaa horjua.
”Jos ihmiset menettävät luottamuksensa meidän finanssipolitiikkaamme, tilanne voi muuttua erittäin monimutkaiseksi. Tämä skenaario voisi johtaa korkeampiin lainakustannuksiin Yhdysvalloille, vähentää globaalien sijoittajien kiinnostusta sen velkakirjoihin ja jopa haastaa dollarin aseman maailman reservivaluuttana”, Marks kertoi.
