Historiallisen alhaisten korkojen aika saattaa olla tulossa päätökseen.
Yhdysvaltojen keskuspankki piti keskiviikkona odotetun avomarkkinakomitean kokouksen, jossa se päätti nostaa odotusten mukaisesti ohjauskoron nollasta 0,25–0,50 prosentin vaihteluvälille.
Kokouksen painoarvoa nosti se, että Fed ennakoi nyt nostavansa ohjauskorkoa kuusi kertaa tänä vuonna, eli kaikissa loppuvuoden kokouksissa. Jos keskuspankki pitää kiinni suunnitelmastaan, on ohjauskorko lopulla jo 1,75–2,0 prosentin välillä. Ensi vuodelle Fed ennustaa kolmea koronnostoa, mikä tarkoittaisi jo yli kahden prosentin ohjauskorkoa.
Keskuspankki on nyt selvästi muuttamassa kurssiaan, sillä koronnosto on ensimmäinen sitten joulukuun 2018. Fed on pitänyt ohjauskoron alhaalla koronapandemian aiheuttaman shokin vuoksi. Nyt kun talous on Yhdysvalloissa voimakkaasti elpynyt ja inflaatio kiihtynyt, on keskuspankin vedettävä suitsista.
OP ennustaa, että Euroalueen inflaatio nousee tänä vuonna 5,5 prosenttiin ja säilyy myös ensi vuonna Euroopan keskuspankin tavoitteen yläpuolella.
Euroopan keskuspankki EKP kertoi kuitenkin 10. maaliskuuta päätöksessään pitävänsä ohjauskoron odotetusti ennallaan nollassa prosentissa.
Markkinoilla odotetaan EKP:n aloittavan koronnostot vasta loppuvuodesta. Ukrainan sodan ja kohonneiden inflaationäkymien vuoksi keskuspankki on vaikeassa tilanteessa. Rahapolitiikassa se joutuu tasapainottelemaan korkeamman inflaation ja hitaamman talouskasvun kanssa.
”Euroalueella keskuspankin koronnostojen aika ei ole vielä käsillä, mutta EKP:kin on vahvasti kulkemassa kohti koronnostoja myöhemmin tänä vuonna”, ennustaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich artikkelissaan.
Tästä kertoo hänen mukaansa esimerkiksi se, että Venäjän hyökkäyksen luomasta epävarmuudesta huolimatta keskuspankki oli valmis kiihdyttämään velkakirjaostojensa alasajoa. Se puolestaan avaa ovea koronnostojen mahdollisuudelle jo kesällä.
Gerichin mukaan etenkin pidemmälle katsottuna epävarmuus myös euroalueen korkotasoista kasvaa nopeasti.
”Jos oletamme korkokehityksen noudattavan normaalijakaumaa, markkinahinnoittelun perusteella euribor-korot ovat kymmenen vuoden päästä alle kuudessa prosentissa 97,5 prosentin todennäköisyydellä. 90 prosentin todennäköisyydellä yläraja laskee 4,5 prosenttiin. Toisin sanoen näillä oletuksilla markkinahinnoittelun mukaan on 10 prosentin mahdollisuus, että korot voisivat olla kymmenen vuoden päästä yli 4,5 prosenttia ja 2,5 prosentin todennäköisyys, että korot voisivat olla yli 6 prosenttia.”
Kovin todennäköisiä näin korkeat korot eivät siis vielä ole. Gerichin mukaan paljon pitää tapahtua eurotaloudessa, jotta sellaisiin korkotasoihin päästäisiin.
Inflaatiokehitys saattaa kuitenkin vielä tuottaa ikävän yllätyksen korkokehitykseenkin.
”Omassa perusennusteessamme korot nousevatkin huomattavasti hitaammin. Toisaalta kuka olisi uskonut pari vuotta sitten, että euroalueen inflaatio kipuaisi kuuteen prosenttiin tai reilut kymmenen vuotta sitten, että eurokorot laskevat selvästi pakkaselle”, Gerich toteaa.
Pääanalyytikon mielestä epävarmassa talousympäristössä kannattaa varautua myös sellaisiin skenaarioihin, jotka aiemmin tuntuivat hyvin epätodennäköisiltä.
Voisivatko euriborit nousta kymmenessä vuodessa yli kuuteen prosenttiin? Epävarmassa talousympäristössä kannattaa pohtia epätodennäköisiltäkin tuntuvia skenaarioita. https://t.co/EICUPrvTEg pic.twitter.com/XKyCbtOtCA
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) March 18, 2022
