Markkinakommentit

Onko jättimäinen korkokupla puhkeamassa? Bondimarkkinoilta sulanut ennätykselliset 2600 miljardia dollaria

Korkomarkkinoilla rytisee. Globaalien korkomarkkinoiden markkina-arvon lasku ylittää finanssikriisin laskun.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan kansainvälinen korkomarkkina on laskenut huipulta jo 2 600 miljardin dollarin verran.

Syyt bondimarkkinanan laskuun ovat Bloombergin mukaan ohjauskorkojen nostot, nopeasti noussut inflaatio ja hyödykemarkkinoiden, eli metallien ja energian, hintojen ennennäkemätön nousu.

Bloomberg Global Aggregate -indeksi seuraa valtiolainojen ja yrityslainojen kokonaistuottoja. Indeksi on laskenut tammikuun 2021 huipulta jo 11 prosenttia. Indeksin romahdus on syvempi kuin koskaan aiemmin.

Laskun merkittävyyttä kuvaa se, että esimerkiksi vuonna 2008 finanssikriisissä kyseinen indeksi laski vähemmän, 10,8 prosenttia.

Bloombergin mukaan mukaan viime viikkojen osakekurssien nousu on selitettävissä suurelta osin sillä, että bondimarkkinoilta on vedetty paljon pääomia pois ja sijoitettu ne osakemarkkinoille.

Osakemarkkina on noussut siitäkin huolimatta, että USA:n keskuspankin Jerome Powell puhui maanantaina korkojen ennakoitua nopeammista ja suuremmista nostoista. Markkina tulkitsi hänen mahdollistavan 0,50 prosenttiyksikön nostot tulevissa kokouksissa.

Powell puhui maanantaina National Association for Business Economics -tilaisuudessa Washingtonissa. Puheen jälkeisessä ohjatussa keskustelussa hän totesi, että jos Fed näkee jatkossa tarpeelliseksi nostaa 0,50 prosenttiyksikköä ohjauskorkoa kerralla, niin siten luonnollisesti toimitaan. Suurin osa Fedin keskuspankkiireista uskoo ”neutraalin” korkotason olevan lähellä 2,50 prosenttia, jos inflaatio on tavoitetasolla eli kaksi prosenttia vuodessa.

Viime viikolla Fed nosti ensimmäistä kertaa ohjauskorkoa sitten vuoden 2018. Ensimmäinen korotus oli kuitenkin varsin maltillinen, 25 korkopistettä. Nyt ohjauskorko on 0,25-0,50 prosentin haarukassa. 

Powell kertoi myös, että inflaatiopaineet olivat jo kohonneet ennen Ukrainan sodan alkamista. Hän kuitenkin totesi, että sota saattaa lisätä entisestään haasteita hyödykkeiden tarjonnassa.

Powell vertasi nykytilannetta 1970-lukuun, jolloin oli korkea inflaatio ja energiakriisi. Se ei päättynyt erityisen hyvin Fedin kannalta. Keskuspankki kyllä onnistui Paul Volckerin johdolla taltuttamaan inflaation 1980-luvun alkupuolella, mutta seurauksena oli kaksi taantumaa.

Korkosijoitusten massiivinen markkina-arvojen lasku tarkoittaa samalla kääntäen sitä, että korkosijoitusten jälkimarkkinakorko on noussut.

USA:n 10-vuoden velkakirjan korko lähti nousuun heinäkuussa 2020, jolloin se oli alhaisimmallaan vain hieman yli 0,5 prosenttia. Elpyminen koronakriisistä on vähitellen nostanut korkoa ja pitkässä korossa näkyvät myös odotukset inflaation kiihtymisestä.

Viime päivinä koronnousu on kiihtynyt ja nyt korko on noussut jo lähes 2,4 prosenttiin.

Lisäksi korkokäyrä eli pitkien korkojen ja lyhyiden korkojen erotus on nopeasti kaventumassa.

Korkokäyrä kertoo markkinakorkojen tason eripituisissa korkosijoituksissa. Korkokäyrä – tai toiselta nimeltään tuottokäyrä – kuvaa siis korkojen aikarakennetta. Mikäli korkokäyrä on nouseva, ovat pitkät korot korkeampia kuin lyhyet korot. Vastaavasti jos korkokäyrä on laskeva, ovat lyhyet korot pitkiä korkeampia.

Laskeva korkokäyrä siis ennakoi reaalitalouden suhdannekäännettä heikompaan. Nyt siis korkokäyrä on loiventumassa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös